THL:n selvitys: Lähi- ja perushoitajien määrä vähentynyt vanhuspalveluissa – Alan veto- ja pitovoima on korjattava

Lähi- ja perushoitajien määrä ei ole ympärivuorokautista hoitoa tarjoavissa vanhuspalveluissa noussut, vaikka vanhuspalvelulain myötä henkilöstömitoituksen tulee nousta portaittain ja lisähoitajien palkkaamiseen on annettu tarvittava rahoitus. Tämä selviää THL:n 6.9. julkaisemasta seurannasta. – SuPer on vuosikausia tuonut esiin vanhuspalveluiden laatuongelmia. Ratkaisutkin ovat olemassa, joilla alan veto- ja pitovoima korjataan, SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola sanoo.

THL:n Vanhuspalvelujen tila -seurannasta käy ilmi, että ympärivuorokautisen hoidon henkilöstömäärä on kasvanut hieman, mutta kasvu on kohdentunut avustavaan henkilöstöön. Lähi- ja perushoitajien määrä ei ole vanhuspalvelulain voimaantulon jälkeen toistaiseksi noussut. THL:n seurannan tiedot kerättiin kolmen viikon aikana toukokuussa 2021. – Lähi- ja perushoitajien määrän vanhuspalveluissa olisi pitänyt nousta. Suunta on väärä, mutta ei valitettavasti yllätä, puheenjohtaja Paavola toteaa.

Vuoden 2021 alusta lähtien mitoituksen ympärivuorokautista hoitoa tarjoavissa vanhuspalveluissa on pitänyt olla 0,55 ja vuoden 2022 alusta lähtien sen tulee olla 0,6. Lain mukaan mitoituksen on oltava 0,7 1.4.2023 lähtien.  Mitoitukseen lasketaan vain välitön asiakastyö. Välilliseen asiakastyöhön eli ns. tukityöhön on varattava erillinen henkilöstöresurssi. Seuranta paljastaa, että yksiköihin on palkattu edelleen pääasiassa avustavaa työvoimaa.

– Koulutetun, tutkinnon suorittaneen hoitajan työaika tulee käyttää välittömään asiakastyöhön eli hoitamiseen. Tämä on lain henki. SuPerin kentältä saama viesti kuitenkin on, että aikaisempi meno jatkuu ja hoitajat tekevät liian monessa paikassa edelleen ns. tukitöitä eli siivoamista ja pyykkihuoltoa. Työnkuva tulee saada kuntoon, puheenjohtaja Paavola vaatii. Lopulliseen eli 0,7:n henkilöstömitoitukseen ei kuitenkaan päästä, ellei välitöntä työtä tekevien eli hoitajien määrä vanhustenhoidossa nouse.

THL:n seurannan mukaan joka kymmenes ympärivuorokautisen hoidon yksiköistä ei yltänyt lakisääteiseen henkilöstömitoitukseen toukokuussa. SuPer muistuttaa, että vanhuspalvelulakia tulee noudattaa ja mitoituksen on oltava kunnossa kaikkina vuorokaudenaikoina. Lakiin kirjattu henkilöstömitoitus on minimi. Tarvittaessa mitoituksen tulee olla tätä suurempi, esimerkiksi muistisairaiden yksiköissä.

Lähi- ja perushoitajien määrän vähentymisen syyksi arvioidut rekrytointihaasteet ja hoitajapula kertovat sote-alan ja vanhuspalveluiden veto- ja pitovoiman isoista ongelmista. – Ratkaisut hoitajapulaan ovat olemassa, sillä ammattitaitoista ja koulutettua hoitohenkilöstöä on olemassa ja alalle hakeudutaan, jos vain työolot eli työn määrä, työnkuva, johtaminen ja palkkaus hoidetaan kuntoon.

Sote-palveluiden turvaaminen on kuntien lisäksi valtion vastuulla: valtion on kohdennettava rahaa hoitajapulan korjaamiseen. – Jos näin ei tehdä, oletetaanko omaisten jatkossa ottavan suuremman hoitovastuun läheistensä hoidosta, puheenjohtaja Paavola kysyy. Kuka silloin käy töissä?

SuPeriin kuuluu yli 90 000 sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan koulutettua ammattilaista, jotka työskentelevät julkisella ja yksityisellä sektorilla.

Lisätietoja: SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola, 050 5275 085

Ajankohtaista

4.10.2022

Sähkötuet eivät opiskelijaa tue 

Lue
4.10.2022

Ammattiliitto Jyty on tyytyväinen hoitajajärjestöjen sopuun

Lue
4.10.2022

SuPer ja Tehy hyväksyivät sovintoehdotuksen: Sote-sopimukseen oma palkkaohjelma, koronakorvaus ja useita parannuksia työoloihin

Lue
3.10.2022

Uusin podcast jakso käsittelee ruskean kokemuksia työelämässä

Lue
3.10.2022

Tehy ja SuPer: Valtakunnansovittelija on antanut sovintoehdotuksen

Lue
30.9.2022

Jytyn kysely: Koulunkäynninohjaajien asemaa parannettava – ”Inkluusio ei toimi, jos ammattilaisista ei huolehdita

Lue
29.9.2022

Juristi, hae meille töihin

Lue
29.9.2022

Tehy tyrmää vanhuspalvelulain mitoituksen lykkäämisen  

Lue