STTK: Työssäoloehdon sitominen tuloihin vie työttömyysturvaa väärään suuntaan

Työttömyysturvan kehittämisen työryhmä on tarkastellut muun muassa työttömyysturvan työssäoloehtoa, kestoa, lomautettujen osaamisen kehittämistä ja erorahamallia. Työryhmä julkaisi raporttinsa tänään. Sen ehdotukset eivät ole kaikilta osin yksimielisiä.

STTK pitää erittäin tärkeänä, että työttömyysturvaa kehitetään jatkossakin vastaamaan paremmin muuttuvan työelämän vaatimuksia, mutta ei kannata työryhmän ehdotusta työssäoloehdon muuttamisesta tuloperusteiseksi. STTK jätti tätä koskevan eriävän mielipiteen.

Työryhmän ehdotuksen mukaan työssäoloehto täyttyisi, jos henkilöllä on ollut tuloja vähintään 844 euroa kuukaudessa kuuden kuukauden ajan. Nykyisin edellytys on 18 tuntia työtä viikossa 26 kalenteriviikon ajan.
– Tuloperusteinen työssäoloehto ei kohtelisi työntekijöitä tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti. Siinä palkkataso vaikuttaisi työssäoloehdon täyttymiseen. Työntekijän, joka tekee saman verran työtä kuin toinen, mutta jonka palkkatulot ovat pienemmät, olisi vaikeampi täyttää työssäoloehtoa. Palkkataso myös vaihtelee merkittävästi eri alojen välillä: varsinkin monilla naisvaltaisilla aloilla palkkataso on keskimääräistä pienempi, juristi Samppa Koskela toteaa.

Toinen merkittävä ongelma ehdotetussa tuloperusteisessa työssäoloehdossa liittyy pätkä- ja keikkatyötä tekevien ansiopäivärahan korvaustason heikentymiseen.
– Jos työntekijä täyttää työssäoloehdon pätkittäin useissa lyhyissä työsuhteissa ja tehden esimerkiksi erilaisia keikkatöitä, tuloperusteinen työssäoloehto merkitsisi ansiopäivärahan korvaustason heikentymistä nykyiseen verrattuna.

Työssäoloehdon muuttaminen tuloperusteiseksi veisi turvaa väärään suuntaan.
– Työttömyysturvaa olisi etenkin näin epävarmassa työmarkkinatilanteessa vahvistettava ja luotava lisää positiivisia työllistymisen kannusteita. Pidämme hyvänä sitä, että työryhmä huomioi ehdotuksissaan lomautettujen tarpeet osaamisen kehittämiseen, mutta olisimme toivoneet työryhmältä muun muassa työttömyysturvan erorahamallin tarkempaa analysointia etenkin työllistymisen kannusteiden näkökulmasta, Samppa Koskela toteaa.