STTK: Työelämän rasismia torjuttava vuoden jokaisena päivänä

Tänään alkavalla viikolla vietetään kansainvälistä rasismin ja syrjinnän vastaista viikkoa. Työelämän rasismin ja syrjinnän aktiivinen torjuminen on ihmis- ja perusoikeuskysymys, jonka ei pitäisi rajoittua teemaviikkoon.

Nollatoleranssi häirinnälle toimii

– Vuoden jokaisen päivän pitäisi olla rasismin vastainen päivä. Yhdenvertaisuuslaki kieltää syrjinnän myös rasismin perusteella. Laki velvoittaa ehkäisemään syrjintää etukäteen aktiivisilla toimilla, jotta sitä ei pääse tapahtumaan, STTK:n puheenjohtajan Antti Palola korostaa.

Suomalaisen yhteiskunnan asenteet vaikeuttavat maahanmuuttajataustaisten henkilöiden työllistymistä usein monen sukupolven ajan. Esimerkiksi nimi ja äidinkieli voivat tuoda henkilölle kutsuja työhaastatteluihin selvästi muita hakijoita vähemmän, vaikka koulutus, työkokemus ja kielitaito olisivat samat.

– Yhdenvertaiset mahdollisuudet työllistyä vaikuttavat myönteisesti myös työllisyysasteeseen. Suomen tulisi pyrkiä kansainvälisesti houkuttelevaksi paikaksi kaikille osaajille, mutta edes moni jo täällä asuva ei työllisty koulutustaan vastaavaan työhön asenteiden vuoksi, Palola hämmästelee.

Työelämän syrjintä voi olla rakenteellista ja tiedostamatonta sekä vääriin oletuksiin perustuvaa. Vuodesta 2015 lähtien yhdenvertaisuuslaissa on ollut säännös työpaikkojen yhdenvertaisuussuunnitelmista. Se on konkreettinen väline, johon voidaan kirjata työpaikan selkeät toimintaperiaatteet esimerkiksi rekrytoinnin osalta.

– Työpaikkojen on noudatettava lainsäädäntöä, mutta niiden tulisi luoda myös selkeät ja yhdessä sovitut pelisäännöt, joissa tehdään näkyväksi se, mitä lainsäädännön noudattaminen käytännössä tarkoittaa. Vain avoimella keskustelulla voidaan vaikuttaa asenteisiin työyhteisössä.

Ulkomaalaisten työehtojen polkeminen työelämään pesiytynyt syrjinnän muoto

Yksi rasistisen syrjinnän muoto on ulkomaalaisten työntekijöiden työehtojen polkeminen, joka on monella alalla rakenteellista. Ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden työsyrjinnän muotoja ovat esimerkiksi työolojen ja palkkauksen polkeminen. Ilmiöön liittyy erilaisten lisien pimittämistä sekä verojen ja veroluonteisten maksujen kiertämistä.

– Esimerkiksi työntekijän oikeuksien tai alan palkkatason heikko tuntemus ja puutteellinen kielitaito voivat altistaa rajullekin syrjinnälle tai hyväksikäytölle. Työntekijä voi pelätä työpaikkansa puolesta niin, että ei uskalla nostaa ongelmia esiin. Yhteiskunnan tehtävä on suojata kaikkia täällä työskenteleviä työntekijöitä ilmiöltä. Se edellyttää esimerkiksi riittäviä ja kattavia työsuojeluvalvonnan resursseja koko maassa, Antti Palola painottaa.

Lisätietoja STTK:ssa: Antti Palola, puhelin 040 509 6030.

Ajankohtaista

12.4.2024

Ammattiliitto Jytyn mielestä lakiesitys paikallisesta sopimisesta voi johtaa työsuhteen ehtojen polkumyyntiin

Lue
12.4.2024

SuPerin Paavola: Varhaiskasvatuksen työskentelyolot saatava kuntoon

Lue
12.4.2024

Paikallisen sopimisen edistäminen hallituksen tavalla ei paranna sopimisen edellytyksiä työpaikoilla

Lue
12.4.2024

Tehy: Lakiesitys paikallisesta sopimisesta johtaisi umpikujaan työpaikoilla

Lue
12.4.2024

Aikuiskoulutustuen korvaamista pohtineen työryhmän loppuraportti on pettymys

Lue
12.4.2024

Lausunto TE-palvelut 2024 -asetuskokonaisuudesta

Lue
12.4.2024

Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen heikentää toimeentuloa jopa 70 prosenttia – STTK laski vaikutukset esimerkkihenkilöille 

Lue
11.4.2024

SAK, Akava ja STTK: Aikuiskoulutustuelle ei onnistuttu luomaan korvaavaa mallia  

Lue