Teollisuuden Palkansaajien tilaaman selvityksen mukaan paikalliseen sopimiseen liittyy useita myyttejä. Toisin kuin julkisuudessa esitetään, paikallinen sopiminen ei edistä työllisyyttä tai tuottavuutta, vaan lisää lähinnä työnantajien saneluvaltaa.
– Väitteet paikallisen sopimisen työllisyyttä vahvistavasta vaikutuksesta eivät näytä pitävän paikkaansa. Myös OECD:n tutkimuksen mukaan hajautettu työmarkkinajärjestelmä on yhteydessä pikemminkin matalampaan työllisyyteen ja korkeampaan työttömyyteen. Parhaan työllisyyden tuottaa ennen kaikkea koordinoitu työmarkkinajärjestelmä, STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà toteaa.
Paikallisen sopimisen lähtökohta on jo määritelmänkin mukaan tarkoitus viedä työmarkkinamallia kohti hajautetumpaa ja heikommin koordinoitua sopimista.
– Paikallista sopimista on syytä kehittää työ- ja virkaehtosopimusten puitteissa. Työllisyyden ihmelääkkeeksi siitä ei ole, Lainà linjaa.
STTK suhtautuu myönteisesti paikallisen sopimisen edistämiseen hallitusohjelman mukaisesti eli työ- ja virkaehtosopimusten kautta. Paikallisen sopimisen lisäämiseksi on vastapainoksi huolehdittava luottamusmiesten asemasta sopijapuolena.
Työsuhteessa työntekijä sitoutuu tekemään työtä työnantajan johdon ja valvonnan alaisena. Jos paikallinen sopiminen lisääntyy ilman, että vahvistetaan työntekijäpuolen edellytyksiä toimia tasavertaisena sopijaosapuolena, työntekijöiden suojan tarve ei vähene vaan pikemminkin kasvaa.
– Paikallinen sopiminen ei voi tarkoittaa työntekijöiden näkökulmasta heikennyksiä ja työnantajan työnjohto-oikeuden vahvistamista, Lainà kiteyttää.
Lisätietoja STTK:ssa: Patrizio Lainà, puhelin 040 583 4432.
| 17.9.2019