Rikkaat eivät kannattele Suomea

Kirjoittaja:

Antti Koskela

ekonomisti

Profiili

Julkisessa keskustelussa nousee ajoittain esiin miten suurituloisimmat maksavat valtaosan valtion ansiotuloveroista. Usein tämä esitetään siinä valossa, että suurituloisimmilla on kohtuuton kantotaakka hyvinvointivaltion rahoittamisessa.

Suurituloisin 10% maksaa kyllä noin 70% valtion ansiotuloverosta, mutta koko verokertymässä tilanne on tasaisempi. Valtion ansiotulovero on nimittäin vain pieni osa kaikista veroista.

Valtion ansiotuloveron kertymä on noin kuusi miljardia, kun kaikki verot ja veronluontoiset maksut yhteensä ovat vuonna 2019 noin 101 miljardia euroa (tiedot Veronmaksajien keskusliitto ja VM).

Valtion ansiotulovero on kuitenkin vain kuutisen prosenttia kaikista Suomessa kerättävistä veroista. Hyvätuloisten korostus veronkannosta onkin liioiteltua.

Valtion ansiotulovero on kuitenkin vain kuutisen prosenttia kaikista Suomessa kerättävistä veroista. Hyvätuloisten korostus veronkannosta onkin liioiteltua.

Suurimmat verokertymät Suomessa ovat arvonlisävero ja kuntien tulovero. Arvonlisäveron kertymä oli viime vuonna noin 22 miljardia euroa ja kuntien tuloveronkin noin 20 miljardia. Kummatkin näistä ovat tasaveroja. Pelkästään valtion tuloveron tarkastelu antaa virheellisen kuvan verotaakan jakautumisesta.

Arvonlisäveron ja kunnallisen tuloveron maksaminen jakautuu paljon tasaisemmin kuin valtion tuloveron, koska ne eivät ole progressiivisia, vaan tasaveroja. Siksi julkisen sektorin kannatteleminen onkin lähinnä keskiluokan harteilla.

Koronavirus on vuoden 2020 aikana heikentänyt työllisyyttä ja sitä kautta ansiotuloverojen kertymää. Tuoreimmissa verotilastoissa tämä ei toki vielä näy. Voidaan kuitenkin jo nyt sanoa, että työllisyyden lasku on osunut erityisesti palvelualoilla työskenteleviin ihmisiin. Suurimpia ansiotuloja tienaavat johtajat eivät ole kummoisessa työttömyysriskissä koronan takia.

Suurituloisin promille suomalaisista maksaa tuloistaan veroa keskimäärin 34 prosenttia. Saman verran veroa maksavat noin 5000€ kuussa ansiotuloa ansaitsevat. Tieto käy ilmi professori Anu Kantolan ja tutkija Hanna Kuuselan vuonna 2019 julkaistusta tutkimuksesta.

Suurituloisin promille suomalaisista maksaa tuloistaan veroa keskimäärin 34 prosenttia. Saman verran veroa maksavat noin 5000€ kuussa ansiotuloa ansaitsevat.

Käytännössä syy on se, että Suomen rikkaimmat saavat tulonsa tyypillisesti pääomatuloina. Suurten pääomatulojen verotus on huomattavasti kevyempää kuin vastaavan kokoisten ansiotulojen. Lisäksi listaamattomien yritysten osingoissa on huomattava verohuojennus.

Erikseen on vielä kansainvälinen verosuunnittelu, joka tyypillisesti ei ole mahdollista tavalliselle palkansaajalle, mutta on yleisempää omistajien keskuudessa. Lisäksi varallisuusvero poistettiin vuonna 2006.

Veropohjan tulisi olla mahdollisimman tiivis

STTK:n verolinjausten mukaan veropohjan tulisi olla mahdollisimman tiivis, jotta hyvinvointipalveluita voidaan ylläpitää, erityisesti kun työikäisen väestön osuus pienenee. Myös verotietojen avoimuus on tärkeä osa pohjoismaista yhteiskuntaa. Tätä on harmillisesti nakerrettu viime vuosina mahdollisuudella salata verotiedot.

Verotietojen avoimuus on tärkeä osa pohjoismaista yhteiskuntaa. Tätä on harmillisesti nakerrettu viime vuosina mahdollisuudella salata verotiedot.

Tuloja tasaava verotus ja kohtuulliset palkankorotukset ovatkin välttämättömiä keinoja tulonjaon pitämiseen kohtuullisena.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa tuotantotyöntekijöiden reaaliansiot eivät ole juuri nousseet 40 vuoteen, vaikka työn tuottavuus on kasvanut moninkertaiseksi. Samalla varakkain 1% on lihavoittanut nettoansioitaan erittäin merkittävästi. Tätä syntynyttä repeämää tulonjaossa pidetään yleisesti yhtenä keskeisimpänä syynä populismin kasvuun ja politiikan kriisiin maassa. Varoituksia samasta kehityksestä on nostettu esille muuallakin maailmassa.
Pohjoismaiseen yhteiskuntaan sopiikin paremmin tulojen tasaisempi kasvu eri tuloluokissa.

Lähde: Forbes

Antti Koskela, ekonomisti, STTK

Ajankohtaista

5.3.2021

EU:n sosiaalinen pilari askeleen lähempänä konkretiaa

Lue
5.3.2021

Jyty: Paikallisen sopimisen mahdollisuuksia jo nyt riittävästi

Lue
5.3.2021

Tehyn valtuustovaaleissa 493 ehdokasta

Lue
1.3.2021

Paikallisen sopimisen edellytykset kuntoon työpaikoilla

Lue
1.3.2021

STTK: Tietoa paikallisen sopimisen mahdollisuuksista tarvitaan lisää

Lue
26.2.2021

Paksun kissan päivä ja toimitusjohtajien ansiot

Lue
26.2.2021

STTK laski Fat Cat Day´n: Pomojen huima palkkaero palkansaajiin kapeni hieman

Lue
24.2.2021

Kohti kuntavaaleja – STTK:n tavoitteet

Lue