SAK, Akava, STTK ja FA vetoavat: Malttia asuntolainojen sääntelyyn – lainansaannin ehtojen tiukentaminen iskisi erityisesti nuoriin

Palkansaajakeskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK vetoavat yhdessä Finanssiala ry:n (FA) kanssa Sanna Marinin hallitukseen, että asuntolainojen sääntelyesityksiä arvioitaisiin uudelleen koronapandemia aiheuttaman talouskriisin johdosta. Yksi talouskasvun elpymisen edellytyksistä on, että asuntomarkkinat toimivat jouhevasti. Nyt on vältettävä toimia, jotka aiheuttavat uusia häiriöitä asuntomarkkinoille ja heikentävät kotitalouksien mahdollisuuksia muuttaa työn perässä paikkakunnalta toiselle. Lainansaannin ehtojen tiukentaminen vaikeuttaisi erityisesti nuorten ensiasunnon hankintaa. Järjestöt ovat toimittaneet aiheesta yhteisen kannanoton hallitukselle.

Kotitalouksien ja yksityishenkilöiden ylivelkaantumiseen on puututtava ennaltaehkäisevin toimin. Velkaantumisen kannalta kaikki luottomuodot eivät ole samanarvoisia. Siinä missä asuntolainalla hankittu asunto kasvattaa varallisuutta, päivittäiseen kulutukseen menevä pikaluotto ei sitä tee. Kotitalouksien velkaantumisen on oltava hallittua. Ylivelkaantumaan houkuttelevista pikaluotoista ja niistä syntyvistä maksuhäiriömerkinnöistä on erityisen paljon haittaa elämän taitekohdissa oleville ihmisille. Esimerkiksi nuorille, jotka vasta opettelevat oman talouden hallintaa ja aloittelevat itsenäistä elämää.

Kotitalouksien velkaantumisen on oltava hallittua.

Lokakuussa 2019 mietintönsä luovuttaneen Kotitalouksien velkaantumista rajoittavat makrovakauden valvontavälineet -työryhmän esitysten peruslinja on monelta osin kannatettava. Esityksiä on kuitenkin syytä arvioida uudelleen niiden kokemusten pohjalta, joita on saatu koronapandemian aiheuttamasta talouskriisistä. Esimerkiksi pankkien asiakkailleen myöntämät erilaiset lainanhoitohelpotukset ovat vähentäneet kotitalouksien velkaantumiseen liittyviä riskejä.

On tärkeää, että kotitaloudet ja taloyhtiöt voivat jatkossakin hyödyntää erilaisia joustomahdollisuuksia lainanhoidossaan ja että sääntely ei aseta sellaisia rajoitteita, jotka kriisioloissa estävät pankkeja tulemasta asiakkaitaan vastaan.

On myös otettava huomioon talouskriisin vaikutukset asuntomarkkinoihin sekä talouden jälleenrakentamisen asettamat vaatimukset työvoiman liikkuvuudelle. Yksi talouskasvun elpymisen edellytyksistä on, että asuntomarkkinat toimivat jouhevasti. Nyt on vältettävä toimia, jotka aiheuttavat uusia häiriöitä asuntomarkkinoille ja heikentävät kotitalouksien mahdollisuuksia muuttaa työn perässä paikkakunnalta toiselle.

Ensiasunnon ostajien keski-ikä on ollut jo pitkään nousussa.

Jos uusia makrovakausvälineitä otetaan käyttöön, ne tulisi kohdistaa taloyhtiölainoihin sekä pikavippeihin. Niiden molempien määrä on viime vuosina kasvanut nopeasti. Asuntolainojen määrän kasvu on sen sijaan pysynyt jo pidempään maltillisena.

VM:n työryhmän ehdottamaan tulosidonnaiseen velkakattoon liittyy suuria herkkyyksiä. Velkakatto voi olla toimiva osa kokonaisuutta, mutta ennen sen asettamista makrovakausvälineiden kokonaisvaikutuksista on saatava kattavampi ja selkeämpi kuva. Erityisesti on varmistettava, ettei velkakatto muodostu esteeksi ensiasunnon ostamiselle. Ensiasunnon ostajien keski-ikä on ollut jo pitkään nousussa. Lainansaannin ehtojen tiukentaminen vaikeuttaisi erityisesti nuorten mahdollisuuksia omistusasumiseen.

Suomalaisten ylivelkaantuminen on monisyinen ilmiö, josta osa johtuu puutteellisista taloustaidoista.

Kun luotonantajilla on kattavat ja ajantasaiset tiedot luotonhakijan veloista, voidaan paremmin ehkäistä ylivelkaantumista. Tämän takia positiivisen luottotietorekisterin nopea perustaminen on välttämätöntä. Pikaluottofirmojen valvonta on syytä siirtää keskitetysti Finanssivalvonnalle, jota niin ikään tulee tältä osin riittävästi resursoida. Velkaneuvonnan sekä valvontaviranomaisten ja tuomioistuimien resursseja on myös tärkeä vahvistaa oikeusministeriön hallinnonalalla.

Suomalaisten ylivelkaantuminen on monisyinen ilmiö, josta osa johtuu puutteellisista taloustaidoista. Onkin tärkeää, että hallitus on päättänyt keskittää talousosaamisen koordinoinnin Suomen Pankille ja antanut sille tehtäväksi laatia myös kansallisen talousosaamissuunnitelman.

Yhteyshenkilöt

SAK
johtaja Hannu Jouhki
puh. 040 669 0519

Akava
yhteiskunta-asioiden päällikkö Vesa Vuorenkoski
puh. 040 742 6082

STTK
johtaja Taina Vallander
puh. 040 1841 464

Finanssiala ry
viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Tuomo Yli-Huttula
puh. 040 652 9118

Ajankohtaista

3.12.2024

Lauri Kujala STTK-Opiskelijoiden puheenjohtajaksi 

Lue
3.12.2024

Jytyn argumentit: Miksi vientimalli on Suomelle virhe?

Lue
3.12.2024

Tekoälyasetuksen toimeenpanoa koskeva lainsäädäntö

Lue
3.12.2024

Katto pään päälle 

Lue
3.12.2024

Itäisen Suomen ohjelmaluonnos

Lue
3.12.2024

Katto pään päälle – STTK:n näkemyksiä asuntopolitiikasta

Lue
29.11.2024

Uuden Euroopan äärellä 

Lue
29.11.2024

STTK: Vähimmäispalkka­­direktiivin toimeenpano antaa väärän kuvan Suomen tilanteesta 

Lue