Koronapandemian vaikutuksista talouteen uutisoidaan runsaasti. Se toki on tärkeää, sillä vaikutukset ovat todella suuret, ulottuvat laajalle ja tulevat kestämään pitkään.
Vähemmälle huomiolle tuntuvat jääneen koronan muut kuin talousvaikutukset. – Esimerkiksi koronan vaikutukset naisten ja miesten väliseen tasa-arvoon, naisiin ja naisvaltaisiin aloihin sekä miehiin ja miesvaltaisiin aloihin ovat erilaisia. Joidenkin mielestä koronan aiheuttamassa painajaismaisessa tilanteessa voi tuntua osin turhalta muistuttaa tasa-arvosta, mutta siitä huolimatta – ja jotta tasa-arvo ei ottaisi jättiloikkaa taaksepäin – tässä poikkeuksellisessa ajassakin on muistettava huomioida myös tasa-arvonäkökulma. Tasa-arvo ei ole irrallinen tai erillinen asia, mikä ”hoidetaan jossain”, vaan kaikessa valmistelussa, päätöksenteossa ja toteutuksessa on tehtävä sukupuolivaikutusten arviointia ja kohdennettava toimenpiteitä sen mukaan.
Useat ovat koronan takia menettäneet työnsä lyhyemmäksi tai pidemmäksi aikaa. Monilla työpaikoilla käynnistyneet lomautukset ja yhteistoimintamenettelyt aiheuttavat epävarmuutta työntekijöissä. Naisia työskentelee miehiä enemmän määräaikaisissa ja osa-aikaisissa työsuhteissa, mikä asettaa naiset epäedullisempaan työmarkkina-asemaan. Erityisesti kriisitilanteissa tämä korostuu.
Toisaalta samaan aikaan naisvaltainen sosiaali- ja terveydenhoitoala on ylikuormittunut. Mediassa on usealla taholla todettu, että sosiaali- ja terveydenhoitoala on ”eturintamassa taistelussa koronaa vastaan” kohdatessaan ja hoitaessaan koronaan altistuneita ja siihen sairastuneita potilaita. Työnkuorma on iso ja riski sairastua itse kasvaa. He ansaitsevat kaiken tukemme ja arvostuksemme työssään. Työpaikoilla on huolehdittava siitä, että työtä tehdään aina turvallisesti ja hyvissä työolosuhteissa, myös poikkeustilanteissa.
Suomalaiset naiset ja miehet osallistuvat työelämään lähes yhtä paljon, mutta edelleen naiset kantavat valtaosan perhe- ja hoivavastuusta, niin pienistä lapsista kuin myös muista omaisista. Kun korona nyt teettää erityisesti naisvaltaisella sosiaali- ja terveysalalla entistä enemmän työtä ja vaatii venymistä, on varmistettava, että myös näillä aloilla työskentelevillä on mahdollisuus saada työ ja perhe yhteensovitettua parhaalla mahdollisella tavalla.
Tällä hetkellä työn ja perheen yhteensovittaminen on monelle todella vaikeaa. Kuinka esimerkiksi yhdistää kolmivuorotyö, kotona etäopiskelussa olevat koululaiset ja koronan takia riskiryhmään kuuluvista iäkkäistä omaisista huolehtiminen? Varsinkin pitkittyneessä tilanteessa tämä aiheuttaa monelle hankaluuksia. On huolehdittava siitä, että he, jotka työvelvollisuuden perusteella voidaan nyt määrätä toisiin työtehtäviin ja toisiin työpisteisiin sen mukaan kuin poikkeusolosuhteet vaativat, pystyvät myös yhdistämään työtään ja perhe-elämäänsä. Iso osa työvelvollisuuden piirissä olevista on nimenomaan naisia.
On ymmärrettävää, että korona on ykköspuheenaihe ja hallitsee mediaa. Silti tasa-arvoa ja sen edistämistä ei saa unohtaa. Suomen hallitus on kirjannut hallitusohjelmaansa tavoitteeksi nostaa Suomi tasa-arvon kärkimaaksi. Tavoite on erittäin kannatettava ja sen tueksi hallitusohjelmaan on kirjattu useita konkreettisia toimenpiteitä, joilla tavoitteeseen edetään.
Kukaan ei hallitusohjelmaa tehtäessä tiennyt, että korona tulee muuttamaan ja vaikeuttamaan kaikkien elämää ja että se tulee vaikeuttamaan myös hallitusohjelman toteuttamista. Koronakriisistä selviäminen vie niin valtavan määrän resursseja, että sillä on hidastava vaikutus hallitusohjelmaan kirjattujen tasa-arvotoimenpiteidenkin toteuttamiseen. Tämä on valitettava tosiasia. Siitä huolimatta on tärkeää, että tasa-arvon edistäminen ei pysähdy kokonaan. Tehdään se, mikä näissä olosuhteissa voidaan ja siinä aikataulussa kuin se on mahdollista.
Sukupuolten välinen tasa-arvo on ihmisoikeus ja perusoikeus. Sen toteutuminen on turvattava myös poikkeustilanteissa.
Anja Lahermaa
Kirjoittaja on STTK:n tasa-arvoasioista vastaava juristi.