Lomautus – ja miten korona sitä muuttaa?

Koronavirus ja työelämä

Lomauttamisella tarkoitetaan työn tekemisen ja palkanmaksun väliaikaista keskeyttämistä. Lomautuksen aikana työsuhde säilyy muuten ennallaan. Lomautus voidaan tehdä määräajaksi, toistaiseksi tai lyhentämällä työntekijän päivittäistä tai viikoittaista työaikaa.

Nyt koronakriisiin myötä useissa maissa on otettu mallia suomalaisesta joustavasta käytännöstä kriisiin vastaamiseks.

Suomalainen lomautusjärjestelmä on kansainvälinen poikkeus. Nyt koronakriisiin myötä useissa maissa on otettu mallia suomalaisesta joustavasta käytännöstä kriisiin vastaamiseksi ja neuvoteltu muun muassa työajan lyhentämisestä, minkä suomalainen lomautusjärjestelmä jo mahdollistaa.

Erona esimerkiksi työajan lyhentämiseen on se, että lomautus on yleensä tarkoitettu määräaikaiseksi toimeksi, jolla työnantaja pyrkii nopeasti sopeuttamaan toimintaansa yrityksen heikentyneen talous- tai tuotantotilanteen vuoksi. Osa-aikaistamisia ja lomautuksia koskevat myös osin erilaiset osapuolten oikeudet ja velvollisuudet. Lisäksi koronakriisin vuoksi esimerkiksi lomautusta koskevia yhteistoimintavelvoitteita helpotetaan määräajaksi.

Työnantaja voi lomauttaa vakituisessa työsuhteessa olevan työntekijän, jos hänellä on joko työsopimuslaissa säädetty peruste työsopimuksen irtisanomiseen tai työnantajan edellytykset tarjota työtä ovat vähentyneet tilapäisesti, eikä työnantaja voi järjestää työntekijälle muuta sopivaa työtä tai työnantajan tarpeita vastaavaa koulutusta. Lomautus katsotaan tilapäiseksi, jos lomautus kestää enintään 90 päivää.

Koronakriisin vuoksi lomautusilmoitusaikaa on määräaikaisella lainsäädännöllä lyhennetty

Koronakriisin vuoksi lomautusilmoitusaikaa on määräaikaisella lainsäädännöllä lyhennetty viiteen päivään.

Työnantajan on ilmoitettava viimeistään 14 päivää ennen lomautuksen alkamista työntekijälle lomautuksen peruste, alkamisaika ja lomautuksen kesto tai arvioitu kesto (ns. lomautusilmoitus). Koronakriisin vuoksi lomautusilmoitusaikaa on määräaikaisella lainsäädännöllä lyhennetty viiteen päivään. Useissa työehtosopimuksissa on kuitenkin laista poikkeavia lomautusilmoitusta koskevia määräyksiä, joita on noudatettava tämän lainmuutoksen jälkeenkin, elleivät työehtosopimusosapuolet sovi toisin.

Ilmoitus lomautuksesta tulee antaa työntekiälle henkilökohtaisesti.

Ilmoitus lomautuksesta tulee antaa työntekijälle henkilökohtaisesti.  Jos ilmoitusta ei voida toimittaa henkilökohtaisesti, sen saa kuitenkin toimittaa kirjeitse tai sähköisesti samaa ilmoitusaikaa noudattaen.

Koronakriisin vuoksi työnantaja voi lomauttaa myös määräaikaisessa työsuhteessa olevan työntekijän samassa laajuudessa kuin vakituisessa työsuhteessa olevan työntekijän.

Lisäksi koronakriisin vuoksi työnantaja voi lomauttaa myös määräaikaisessa työsuhteessa olevan työntekijän samassa laajuudessa kuin vakituisessa työsuhteessa olevan työntekijän. Nämä koronakriisin vuoksi tehdyt määräaikaiset lainsäädäntömuutokset tulevat voimaan mahdollisimman pian ja ovat voimassa 30. kesäkuuta asti.

Tässä vielä työlainsäädännön muutoksiin, jotka toteutuvat, jos hallituksen esitys hyväksytään.

Lomautetulla työntekijällä on oikeus lomautusajalta työttömyyspäivärahaan. Lomautetun tulee ilmoittautua paikalliseen työ- ja elinkeinotoimistoon tai omaan työttömyyskassaan ja toimittaa sinne työnantajalta saatu lomautusilmoitus.

Työntekijä voi tehdä lomautuksen aikana työtä toiselle työnantajalle. Siinä tilanteessa ja jos työntekijä on lomautettu toistaiseksi, on hyvä huomioida muusta työstä sopiessaan, että työhön on palattava takaisin, kun työnantaja ilmoittaa lomautuksen päättymisestä. Työnantajan on ilmoitettava työn alkamisesta vähintään seitsemän päivää aikaisemmin, jos ei toisin ole sovittu.

Työntekijä voi myös irtisanoa työsuhteensa lomautuksen aikana ilman irtisanomisaikaa. Tässä tapauksessa irtisanomisajanpalkkaa ei kuitenkaan makseta. Jos työntekijä irtisanoutuu lomautuksen kestettyä yhtäjaksoisesti vähintään 200 kalenteripäivää, työntekijällä on kuitenkin oikeus saada korvauksena se irtisanomisajan palkka lomakorvauksineen, jonka työnantaja olisi velvollinen maksamaan, jos hän olisi irtisanonut sinut.

Hannele Fremer, kirjoittaja on STTK:n juristi.

***

Työajan lyhentäminen – vaihtoehto irtisanomisille ja lomautuksille

Hyviä käytäntöjä työpaikoille koronaviruksen aikana etätyössä työskentelyyn

Väliaikaisia muutoksia työttömyysturvaan 16.3.2020 alkaen

Laskelmia työajan lyhentämisen tukemisesta

Yhteistoiminta työpaikoilla poikkeustilanteessa

Koronakriisi lisää nuorten epävarmuuden kokemuksia ja kuormittumista

Oppia Ruotsista työajan lyhentämisessä?

Lomautus – ja miten korona sitä muuttaa?

Ajankohtaista

15.10.2024

Sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta annetun lain muuttaminen – HE luonnos

Lue
15.10.2024

STTK: Kansainvälinen vertailu on suomalaisen eläkejärjestelmän hyvä kirittäjä

Lue
11.10.2024

Valtioneuvoston asetus teollisuuden tuotantoprosessien vähähiilistämisen ja energiatehokkuuden edistämiseen

Lue
11.10.2024

Hallituksen tasa-arvo-ohjelma 2024–2027

Lue
11.10.2024

Suomen Teollisuussijoitus Oy:n (Tesi) sijoitusstrategiatyöryhmän raportti

Lue
10.10.2024

Työhyvinvointimittarit osoittavat alaspäin

Lue
9.10.2024

Tehy: Attendon muutosneuvotteluiden takana hallituksen vastuuttomat päätökset ikäihmisten hoivasta – ”Emme hyväksy säästöjen hakemista iäkkäiden hoidosta ja hoitajien selkänahasta”

Lue
8.10.2024

Työeläkemaksut vuonna 2025

Lue