Työvoimapalveluiden rakenteelliset uudistukset laitettava heti jäihin


Akuutti koronakriisi on vienyt pohjan hallitusohjelman talousraameilta ja EU:n budjettisäännöiltä. Kriisin ratkaisemisen on oltava tärkeysjärjestyksessä ensimmäinen aivan kaikkiin muihinkin hallitusohjelman linjauksiin nähden. Poliittisilla päättäjillä ja virkamiehillä on nyt kädet täynnä työtä päivä päivältä ja tunti tunnilta vaihtelevan tilanteen pitämiseksi hallinnassa. Rakenteellisten uudistusten osalta olisi nyt syytä vetää käsijarrusta, pysähtyä, laittaa hätävilkut päälle ja keskeyttää ei-välttämättömien uudistusten toteuttaminen.

Elämme hyvin poikkeuksellisessa yhteiskunnallisessa tilanteessa. Pandemia leviää, ihmisiä sairastuu – ja valitettavasti myös menehtyy. Kriisin aikana on toimittava ja päätöksiä tehtävä viivyttelemättä. Oma kriisitilanteita varten saamani ja merikapteenin ammattiin kuuluva koulutus sekä kokemukseni aluksen päällikkönä on opettanut, että hätätilanteessa on pystyttävä tekemään päätökset nopeasti ja parhaan saatavilla olevan tiedon perusteella. Päätösten jälkiarvioinnin ja niiden loppulaskun maksamisen aika on myöhemmin. Jokaisesta kriisistä voi oppia ja on myös opittava vastaisuuden varalle.

Jos hallituksen kaavailemat kuntakokeilut nyt koronakriisistä huolimatta etenisivät suunnitellussa aikataulussa, eli kevään aikana, TE-toimistoissa käynnistyisivät pian yt-menettelyt. Koronan koettelemassa Suomessa tämä ei ole millään tavalla järkevää. Suunnitelmat pitää yksinkertaisesti laittaa jäihin.

Keskiviikkona – eli eilen – työ- ja elinkeinoministeriö viestitti, että 15. maaliskuuta jälkeen yli 200 000 henkilöä on päätynyt yhteistoimintaneuvotteluiden piiriin. Siis reilun viikon aikana. Arvioni mukaan luku kasvaa päivä päivältä ilman, että edes tarkkaan tiedämme, milloin kriisi on ohi.

Erityisesti työllisyyden kuntakokeilu tulisi siirtää sellaiseen tilanteeseen, jossa pahin kriisi Suomessa on ohi. Milloin tämä tapahtuu, jää nähtäväksi ja riippuu monesta seikasta. Elämme nyt poikkeuksellisissa olosuhteissa ja kriisin hoidon näkökulmasta on aivan välttämätöntä, että normaalitilanteeseen luodut järjestelmämme toimivat mahdollisimman sujuvasti. Toimeentulonsa menettäneet työntekijät ja yrittäjät tarvitsevat etuutensa niin nopeasti kuin mahdollista. TE-toimistojen, Kelan ja työttömyyskassojen häiriintymätön toiminta on tässä tilanteessa aivan keskeistä ja välttämätöntä, jotta kriisin vaikutukset eivät entisestään eskaloidu. Yritykset tarvitsevat myös jatkuvaa neuvontaa mahdollisuuksista ja oikeista menettelytavoista tässä poikkeustilanteessa.

Valtio varautuu tukemaan työttömyyskassojen toimintaa 20 miljoonalla eurolla erikseen sovittavien periaatteiden mukaan. Jopa muutamien viikkojen tai viimeistään kuukausien tähtäimellä on todennäköistä, että hallituksen viime viikolla tekemien päätösten lisäksi tarvitaan lisää toimia. Nyt onkin tärkeää pyrkiä ennakoimaan, miten rahaa jaetaan pidemmällä aikavälillä, jos lomautettujen ja työttömien määrä kasvaa, työttömyyskassojen tai Kelan toimintamahdollisuudet vaikeutuvat ja käsittelyajat pitenevät.

Hallituksen tulisi valmistella pikaisesti toimenpiteitä, jotka varmistaisivat toimeentuloa turvaavien etuuksien maksamisen tuen saajille kohtuullisessa ajassa. Valtiolla on käytössään poikkeusolosuhteisiin soveltuvia keinoja tukea kansalaisiaan. Valtio voi jakaa etukäteismaksuna työttömyys- ja toimeentuloetuudet esimerkiksi tuhanteen euroon asti per kuukausi. Takaisinperintä voidaan suorittaa perusteettomien maksujen osalta jälkikäteen, kun tilanne rauhoittuu. Vastaava ”toimeentulotonni” kulkee USA:ssa nimellä helikopteriraha. Se on nopea keino auttaa hädänalaisia ja ehkäistä kriisin eskaloituminen. Myös vuokrien alennukset ja maksuaikojen lakisääteiset pidennykset toisivat helpotusta erityisesti lomautetuille ja irtisanotuille.

 

Antti Palola
STTK:n puheenjohtaja