Vastuullinen yritys haluaa yritysvastuulain


Vastuullinen yritys haluaa yritysvastuulain

Kuluttajat ja heidän kulutuskäyttäytymisestään kiinnostuneet yritykset ovat havahtuneet vastuullisuuteen. Yhä useammin kysytään tuotteen ekologisen ja sosiaalisen vastuullisuuden perään. Kuluttajat hakevat tietoa tuotteen alkuperästä, ja halukkaat yritykset tekevät monipuolisia vastuullisuusohjelmia. Monen suomalaisorganisaation palkkalistoille on ilmestynyt vastuullisuusammattilaisia tai jopa kokonaisia tiimejä. Tämä on erinomainen asia meidän kaikkien kannalta: ihmisoikeuksien ja ilmastonmuutoksen näkökulmasta kuluttamisemme on aito keino vaikuttaa kokonaisuuteen.

Globaalissa maailmassa tuotteen alkuperän eettisyyden selvittäminen on kuitenkin monimutkaisten alihankintaketjujen vuoksi erittäin vaikeaa ja puutteellista. Tehtävä on lähes mahdotonta yksittäiselle kuluttajalle, jonka valintoja tutkimusten mukaan vielä toistaiseksi määrittelee pitkälti tuotteen hinta ja valintatilanteessa kiire. Vaikeaa se on yrityksillekin, jotka joutuvat myös arvioimaan tuotteiden vaikutusta oman alansa kilpailuasemaan. Onneksi halua ja pyrkimystä siihen yrityksistä löytyy yhä enenevässä määrin, mikä on erinomaista.

Vastuullisuuden ei tulisi perustua vain vapaaehtoisuuteen

Vastuullisuuden ei kuitenkaan tulisi perustua vain vapaaehtoisuuteen, jos haluamme varmistaa suomalaisen kuluttamisen vaikuttavuuden oikeaan suuntaan ja globaalissa mittakaavassa. Suomalaisyritykset hankkivat laajasti tuotteita myös rajojemme ulkopuolelta, ja alihankintaketjut ovat keskeisiä mahdollisuuksia vaikuttaa kehitykseen sosiaalisesti ja ekologisesti kestävästi.

Eduskuntavaalien alla Suomessa oli laaja yritysten ja kansalaisjärjestöjen yhteinen #ykkösketjuun-kampanja. Tavoite oli saada yritysvastuulaki hallitusohjelmaan, jonne sen selvittäminen onkin nyt kirjattu. STTK oli mukana palkansaajien keskusjärjestönä, koska näkee ihmisoikeuksien kunnioittamisen myös Suomen rajojen ulkopuolella perustavanlaatuisena kysymyksenä. Kampanja perustui ihmisoikeuksia koskevaan huolellisuusvelvoitteeseen, joka on määritelty YK:n yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevissa ohjaavissa periaatteissa, joihin Suomi on valtiona sitoutunut. Kampanja herätti paljon kansainvälistäkin huomiota, koska on ainutlaatuista, että kampanjaan osallistui myös yrityksiä. Se kertoo hyvää suomalaisten yritysten tahdosta asian edistämiseksi.

Tänä keväänä tehdään hallitusohjelman mukaista selvitystyötä, jossa pohditaan eri vaihtoehtoja mahdolliseksi yritysvastuulaiksi. Siinä on puntaroitava, millaisia yrityksiä ja toimialoja kuuluisi sen piiriin, millaisia prosesseja vastuullisuuden varmistamiseksi luotaisiin ja kuinka vastuullisuutta valvottaisiin. Kansainvälisiä esimerkkejä on jo muun muassa Ranskasta ja Sveitsistä – keskustelua käydään myös EU-tason säätelystä. On selvää, että lain tulisi kannustaa kaikkia mahdollisia yrityksiä viemään eettisyyttä juhlapuheiden tasolta selkeämmin mitattavaan ja seurattavaan vastuullisuuteen, eikä jättää asiaa vapaaehtoisuuden varaan. Kannustavuuden kannalta varmasti olennaista on myös tehdä mahdollinen laki sellaiseksi, että sen toteuttaminen ei olisi yritykselle kohtuuttoman hankalaa tai epämieluisaa.

Olennaista on myös tehdä mahdollinen laki sellaiseksi, että sen toteuttaminen ei olisi yritykselle kohtuuttoman hankalaa tai epämieluisaa.

Yritysvastuulain hyödyt olisivat moninaiset. Kuluttaja voisi luottaa siihen, että suomalaiset yritykset edes pyrkisivät toimimaan riittävästi ihmisoikeuksia kunnioittaen myös Suomen rajojen ulkopuolella, ja tuotteet olisi tuotettu mahdollisimman pitkälle eettisesti. Ja jos jotain vilunkia löytyisi, yrityksillä olisi halu ja valmius korjata asia. Yritykset puolestaan voisivat konkreettisesti ja julkisesti todentaa vastuullisuutensa selkeiden prosessien kautta. Mikään yritys ei myöskään saisi epäreilua kilpailuetua ihmisoikeuksien polkemisesta.

Aidosti vastuullinen yritys haluaa yritysvastuulain, koska sen vaikutus olisi huomattavasti merkittävämpi kuin hyväntahtoisuus ja erilaiset itserakennetut sertifikaatit.

Elena Gorschkow
Kirjoittaja on STTK:n yhteiskuntavaikuttamisen päällikkö.

 

***

Q&A: Mistä on kyse yritysvastuulaissa?