Paikallisen sopimisen eteneminen käytännössä edellyttää yt-lain uudistuksen onnistumista

 STTK suhtautuu myönteisesti työ- ja virkaehtosopimusten kautta etenevään paikalliseen sopimiseen. Käytännössä paikallinen sopiminen ei onnistu eikä etene, jos työpaikkatason yhteistoiminta ontuu.
– Erityinen haaste työpaikkatason yhteistoiminnassa on tiedonsaanti, joka ajoittuu usein aivan liian myöhään ja on suppeaa sekä valikoivaa. Jos tiedonkulku ei ole automaattista ja henkilöstön edustaja ei saa kaikkia asiaan vaikuttavia tietoja, sokkona on vaikea sopia, johtaja Katarina Murto tiivistää.

Erityinen haaste työpaikkatason yhteistoiminnassa on tiedonsaanti.

Toinen keskeinen ongelma on henkilöstön vaikutusmahdollisuuksien puute – käytännössä laaja oikeus osallistua ja vaikuttaa yritystä ja henkilöstöä koskevien asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon.

– Yhteistoimintalain uudistamista koskeva hallitusohjelmakirjaus antaa erittäin hyvät lähtökohdat toteuttaa rohkea rakenteellinen ja sisällöllinen kokonaisuudistus. Tärkeää olisi päästä eroon nykylain irtisanomisleimasta ja siirtää lain painopistettä ennakoivaan ja jatkuvaan yhteistoimintaan, työhyvinvointiin ja osaamisen kehittämiseen. Jatkuvan neuvottelun periaate mahdollistaisi parhaiten luottamuksen rakentumisen ja tiedonkulun. Työntekijöiden asemaa on parannettava tiedonsaannin ja vaikutusmahdollisuuksien osalta niin vähentämisneuvotteluihin kuin muuhun yhteistoimintaan liittyen, Murto esittää.

Paikallinen sopiminen edellyttää työ- ja virkaehtosopimusten sekä työlainsäädännön tuntemusta

Murto korostaa, että paikallinen sopiminen edellyttää työ- ja virkaehtosopimusten sekä työlainsäädännön tuntemusta, neuvotteluosaamista ja sopijaosapuolten mahdollisimman tasaveroista asemaa. Siksi STTK pitää tärkeänä luottamusmiesten toimintaedellytysten parantamista.

Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi tänään selvityksen paikallisesta sopimisesta. Selvityksessä on kuvattu paikallisen sopimisen nykytilaa.
– Paikallisen sopimisen vaikutuksia työllisyyteen ja kilpailukykyyn sekä ennen kaikkea työntekijöiden palkka- ja muihin työehtoihin ei ole juurikaan tutkittu. Tarvitaan vaikutusarvioita, jotta selviäisi mahdollisten muutosten vaikutukset erityisesti työntekijöille ja työehdoille, mutta myös yritysten väliselle kilpailulle.

Työlainsäädännön ja sopimusjärjestelmän keskeinen lähtökohta ja periaate on heikomman osapuolen eli työntekijän suoja. Lait ja työehtosopimukset määrittelevät työehtojen vähimmäistason, eikä mikään estä tälläkään hetkellä paremmin sopimista.
– Jos YT-lain uudistamisessa onnistutaan ja työntekijöiden asemaa parannetaan, se antaa erinomaiset edellytykset sille, että paikallinen sopiminen työpaikoilla voi lisääntyä myös käytännössä.

Lisätietoja: STTK:n johtaja Katarina Murto, puh: 050 568 9188

STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 14 jäsenliittoa ja noin 500 000 jäsentä.

Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia.

Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita.

Ajankohtaista

28.11.2022

RI Esa Kankaisesta Vuoden rialainen 2022

Lue
28.11.2022

RA Tommi Luukkonen jatkaa RIA-liiton puheenjohtajana

Lue
28.11.2022

Suomi tarvitsee korkeaa osaamista ja hyvää sopimuskulttuuria

Lue
25.11.2022

Suomi ei ole Ruotsi – edes lakkoillessaan

Lue
24.11.2022

Tehyssä työhyvinvointi tutkitusti hyvää ja henkilöstön vaihtuvuus pientä 

Lue
24.11.2022

SuPerin edustajisto: Osaamista hukataan sote-sektorilla ja varhaiskasvatuksessa joka päivä

Lue
24.11.2022

Suomen pelastusalan ammattilaiset SPAL ry: Hätäkeskuspäivystäjien ammattiliitto HAL: Työnantajan puututtava työhyvinvointiongelmiin

Lue
23.11.2022

Jytyn liittovaltuusto: Tukipalveluhenkilöstön asemasta on huolehdittava hyvinvointialueuudistuksessa

Lue