yrittäjyys

Yrittäjyys on työn tekemisen ja työllistymisen tapa. Yrittäjä työllistää ainakin itsensä, mutta usein myös muita henkilöitä. Yli puolet kaikista Suomessa toimivista yrityksistä on yhden hengen yrityksiä.

Yrittäjä hyödyntää omaa osaamistaan, verkostojaan ja liikeideaansa. Hän kantaa riskin liiketoiminnan kannattavuudesta ja työn hinnoittelusta itse tai yhdessä yhtiökumppaneiden kanssa. Yrittäjyyteen liittyy paitsi vastuu, myös vapaus päättää esimerkiksi ajankäytöstä sekä työtavoista.

Lain näkökulmasta työtä tehdään joko yrittäjänä, työsuhteisena työntekijänä tai virkasuhteessa. Todellisuudessa rajanveto voi olla häilyvää. Moni osaaja työskentelee välillä palkkatyössä ja välillä taas yrittäjänä sivutoimisesti tai päätoimisesti.

Työmarkkinoilla tavataan myös niin sanottua näennäisyrittäjyyttä tai pakkoyrittäjyyttä, jossa henkilöllä ei ole tosiasiallista yrittäjän vapautta, vaan hän päätyy yrittäjäksi toimeksiantajan vaatimuksesta, toimeksiantajan määräämällä hinnalla. Taustalla on usein työnantajan halu säästää palkkakustannuksissa ja kiertää työnantajan lakisääteisiä velvoitteita ja maksuja, kuten vakuutus- ja eläkemaksuja. Yrittäjä vastaa niistä itse, jolloin työn teettäminen yrittäjänä työskentelevällä saattaa tulla toimeksiantajalle halvemmaksi. Aidon yrittäjän ja näennäis- tai pakkoyrittäjän erottaakin tasa-arvoinen neuvotteluasema suhteessa tilaajaan tai toimeksiantajaan, itsenäinen määräysvalta työn suorittamisen tapaan ja hinnoitteluun sekä mahdollisuus työskennellä eri toimeksiantajille. Yrittäjyyteen kuuluu myös kyky kantaa riskiä. Esimerkiksi ulkomaalaisen työvoiman kohdalla yrittäjänä teetetty työ voi olla työperäistä hyväksikäyttöä tai alipalkkausta.

Ammattiliitot eivät voi kilpailuoikeudellisista syistä neuvotella yrittäjien työehdoista tai työtilaisuuksista. Monien ammattiliittojen jäseninä on kuitenkin myös yrittäjiä ja heille on suunnattu myös omia palveluita, koulutusta ja neuvontaa. Monille liittojen yrittäjäjäsenille jäsenyys on arvokas asia ammatti-identiteetin tai koulutustaustan vuoksi. Työn tekemisen tavat muuttuvat ja moninaistuvat. Jokainen työpaikka ja mielekkääksi koettu työn tekemisen tapa on arvokas, mutta pelisääntöjen on oltava reiluja.

Blogi

Kevyt- ja yksinyrittäjyyden kasvu kytköksissä harmaan talouden vahvistumiseen

Taina Vallander | 1.6.2022

Harmaaksi taloudeksi nimitetään sellaista laillista liiketoimintaa, jossa kierretään lakisääteisiä maksuja ja velvoitteita. Näin pyritään aikaansaamaan epäreilua liikevoittoa, ja... Lue lisää

Lausunto

Työryhmän esitys yrityssaneerauksesta

| 23.5.2022

STTK:n lausunto oikeusministeriölle Uudistuksessa on tavoite helpottaa saneerausmenettelyä, jotta konkursseja tulisi vähemmän. Tavoite on kannatettava. Nykyinen saneerausmenettely on... Lue lisää

Blogi

Vastuullinen yritys haluaa yritysvastuulain

Elena Gorschkow | 13.2.2020

Kuluttajat ja heidän kulutuskäyttäytymisestään kiinnostuneet yritykset ovat havahtuneet vastuullisuuteen. Yhä useammin kysytään tuotteen ekologisen ja sosiaalisen vastuullisuuden perään.... Lue lisää

Blogi

Kansallinen yrittäjyysstrategia – paljon hyvää, mutta jäitä hattuun

| 4.10.2018

Selvityshenkilöt Jussi Järventaus ja Henrietta Kekäläinen julkaisivat kansallisen yrittäjyysstrategian 3.10.2018. Paperi on sinänsä ansiokas, ja sisältää jopa 45... Lue lisää

Blogi

Listaamattomien yhtiöiden osinkoverotus – veropolitiikan pyhä lehmä

| 16.3.2017

Veropolitiikan pyhä lehmä on listaamattomien yhtiöiden osinkoverotus, jonka perusteisiin ei ole soveliasta kajota. Suomessa on tehty viime vuosina... Lue lisää

Tiedote

STTK: Työnantajan koulutuksen verovapaus ja T&K-verovähennys käyttöön työllisyyden tueksi

| 9.2.2017

Toimihenkilöjärjestö STTK tukee valtiovarainministeri Petteri Orpon asettaman verotyöryhmän esitystä työnantajan maksaman koulutuksen verovapaudesta. Tämä on perusteltua elinikäisen oppimisen... Lue lisää