Jytyn pj. Maija Pihlajamäki Joensuussa: Kuntien yt-paniikissa kokemuksista ei ole opittu mitään

Julkis- ja yksityiselojen toimihenkilöliitto Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäen mukaan mm. kuntien, kuntayhtymien ja niiden omistamien osakeyhtiöiden ja liikelaitosten paniikkitoimet räjähdysmäisesti kasvaneina yhteistoimintaneuvotteluina eri puolilla Suomea kuluneen syksyn aikana ovat aiheuttaneet kuntakentällä melkoisen kaaoksen.

Yt-menettelyjä on käynnissä eri puolilla Suomea kaikkiaan 42, joissa 25 paikassa yt-menettely käsittelee irtisanomisia.

Jytyn luottamusmiehille lokakuussa teettämän kyselyn mukaan yt-menettelyjä on käynnissä eri puolilla Suomea kaikkiaan 42, joissa 25 paikassa yt-menettely käsittelee irtisanomisia.

Yt-vimmassa mitään ei ole otettu opiksi vanhoista virheistä

Jytyn liittovaltuuston kokouksessa 27.11. Joensuussa puhunut Pihlajamäki hämmästelee erityisesti sitä, että yt-vimmassa mitään ei ole otettu opiksi niistä menneiden vuosien toimista, joita aiemmilla henkilöstöön kohdistuvilla yt-leikkauksilla aiheutettiin.

”Lomautukset, vapaaehtoiset ns. talkoovapaat ja määräaikaisuuksien vähentämiset puhumattakaan irtisanomisista eivät johtaneet todellisiin säästöihin, vaan pikemminkin menojen lisäyksiin. Lisäkuluja aiheutui henkilöstön työuupumuksesta, joka taas lisäsi mm. sairauslomien määrää.”

Toimintamenot kunnissa kasvavat verotuloja nopeammin ennen muuta väestön ikääntymisen seurauksena.

Pihlajamäki huomauttaa, että toimintamenot kunnissa kasvavat verotuloja nopeammin ennen muuta väestön ikääntymisen seurauksena. Kunnissa kynnetään nyt Pihlajamäen mukaan syvällä osittain myös siksi, että viime hallituskaudella valtionosuuksista leikattiin lähes 800 miljoonaa euroa. Tämän vuoden verokertymää ovat pudottamassa myös verokorttiuudistus sekä tulorekisteriongelmat, joista johtuen tuloveroista osa tuloutuu vuoden 2020 puolella.

”Nykyhallituksen budjetti ensi vuodelle pitää lisäksi sisällään vastapainona hieman yli miljardin lisäyksen valtionosuuksiin. Hallitus antoi eduskunnalle myös esityksen kuntien taloustietojen tuottamista ja raportointia koskevaksi lainsäädännöksi, joka astuu voimaan 1.1.2020. Tavoitteena on mm. luotettavan ja ajantasaisen tiedon saaminen kuntien taloudesta tukemaan kuntien ja valtion päätöksentekoa.”

”Edellä mainituista syistä johtuen kasvaviin toimintamenoihin ratkaisu ei ole se, että aivan välttämättömistä palveluista karsitaan ja henkilöstöä vähennetään. Taloudellisiin ja tuotannollisiin syihin vetoamiset perusteluna yt-neuvottelujen aloittamiseksi osoittaa kuntapäättäjiltä valitettavan usein lyhytnäköistä päätöksentekokulttuuria. ”

”Työntekijöitä on mm. eläköitymisen seurauksena jo usean vuoden ajan vähennetty esimerkiksi useiden perus- ja hyvinvointipalvelujen tuottamisen kannalta välttämättömistä tukipalveluista.”

”Myöskään eläkkeelle siirtyneiden tilalle ei ole palkattu uusia työntekijöitä, joka on lisännyt henkilöstön työtaakkaa.”

Pihlajamäen mukaan on hyvä pitää mielessä, että yt-kaaoksen kanssa samaan aikaan palvelujen kuitenkin pitäisi pyöriä täydellä teholla mm. sairaaloissa, vanhuspalveluissa, nuorisotoiminnassa, kirjastoissa, kouluissa ja taloushallinnossa jne.

Säästöjen kohteena ovat myös kirkon ja kolmannen sektorin toimijat

”Säästöpäätökset eivät kuitenkaan koske vain perinteistä kuntasektoria. Säästöjen kohteena ovat myös kirkon ja kolmannen sektorin toimijat, joista monet ovat tähän asti merkittävällä tavalla täydentäneet kuntien palvelutarjontaa. Hyvä kysymys on siis se, miten Oy Veikkaus Ab:n tulevien vuosien todennäköisesti vähenevät rahavirrat Veikkauksen viime aikaisten uusien linjausten seurauksena suuntautuvat. Äärimmäisen tärkeää olisi, että Veikkauksen peliautomaattien vähenemisestä johtuva tuottohävikki korvattaisiin täysimääräisesti valtion budjetista.”

Pihlajamäki muistuttaa, että työantajina kunnat ovat monella palvelusektorillaan samassa tilanteessa kuin yksityisellä puolella. Työvoimapula uhkaa.

”Tästäkin näkökulmasta ja tällä yt-menolla kuntien houkuttelevuus työantajina menee mitä todennäköisimmin – valitettavasti – vain entistä huonompaan suuntaan.”

Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty edustaa noin 50 000 kuntien, kuntayhtymien ja seurakuntien ja yksityisten palveluksessa olevaa viran- ja toimenhaltijaa. Jäsenistöstä 84 % on naisia. Jyty on STTK:n jäsenjärjestö ja Suomen vanhin kunta-alan ammattiliitto.

Lisätietoja: puheenjohtaja Maija Pihlajamäki, 0400 537756

***

Jytyn viesti budjettiriiheen: Yt-kierre kunnissa katkaistava

Ajankohtaista

24.9.2021

SuPerin hallitus: Koulutetun hoitohenkilöstön saatavuus on turvattava

Lue
23.9.2021

Ammattiliitto Pro: Vähennykset vaarantavat Tampereen yliopiston toiminnan

Lue
23.9.2021

Palkansaajakeskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK: Sosiaaliturvaa uudistettava kestävällä tavalla

Lue
22.9.2021

SuPerin Paavola: Työnantaja tarvitsee työntekijöitä hoitajapulassa, mutta ei ole valmis maksamaan siitä

Lue
21.9.2021

SuPerin Paavola: Kuntien ja tulevien hyvinvointialueiden on varattava riittävät määrärahat sote-palveluihin – alibudjetointi ongelmana

Lue
17.9.2021

STTK: Suomen hyvin toimivan eläkejärjestelmän pitkäjänteinen kehittäminen välttämätöntä

Lue
17.9.2021

Q&A: Uusi perhevapaamalli

Lue
16.9.2021

STTK: Työ- ja elinkeinoministeriön raportti antaa pohjan kehittää työehtosopimusten rajariitoihin liittyvää lainsäädäntöä

Lue