Suomalaiset haluavat asua ilmastoystävällisesti


Suomi pitää muuttaa hiilineutraaliksi yhden sukupolven aikana. Tämä on hallituksen tavoite vuodelle 2035. Keinoina ovat päästöjen vähentäminen ja hiilinielujen kasvattaminen. Ilmastonmuutoksen torjunta näkyy konkreettisesti myös jokaisella työpaikalla, esimerkiksi uusina tuotantotapoina, energiaratkaisuina tai kierrätettävinä materiaaleina.

Kansainvälinen ilmastopaneeli on arvioinut ilmastokriisin selättämiseksi tarvittavia toimia useasta eri näkökulmasta. Kaikki arviot korostavat tilanteen kriisiluonnetta ja nopeiden toimien merkitystä. Yhteiskunnat tarvitsevat arvojen uudelleen asettamista, sillä vanhat tavat ja ratkaisut eivät enää toimi.

Suomalaiset tiedostavat ongelmat

Kansalaiset ovat selvästi aktivoitumassa ilmastotoimiin. Olemme siirtymässä ilmastonmuutoksen havaitsemisesta uhkien tiedostamiseen ja arkisiin toimiin ilmaston suojelussa. Jokaisen suomalaisen tulisi kantaa vastuunsa osana laajaa toimintaa, jossa pääosaa näyttelevät poliittiset päättäjät ja suuret yritykset.

Meillä pohjoinen sijainti ja elintasoon sidoksissa oleva, länsimainen kulutustaso kasvattavat yksilökohtaisen, keskimääräisen hiilijalanjäljen noin 10,1 tonniin (CO2-ekv) vuodessa. Vastaavasti esimerkiksi intialaisen vastaava luku on 1,8 tonnia.

Sen sijaan, että ahdistuisi ilmastokriisin aiheuttamista tuhon merkeistä, energia kannattaa suunnata toimintaan. Pienetkin teot ovat merkittäviä, erityisesti niiden asennevaikutuksen vuoksi. Itselleen sopivia toimenpiteitä löytyy jokaisen elämänpiiristä, on se sitten työpaikalla tehtävä kierrätyspäätös tai omien elämäntapojen uudistamista.

Rakentamiseen elinkaariajattelu

Jokaista lähellä on asuminen. Henkilökohtaisesta hiilijalanjäljestä asumisen osa on suurin, yli 30 prosenttia.  Siksi kaikkeen rakentamiseen ja yhdyskuntasuunnitteluun on kiinnitettävä erityistä huomiota. Maankäyttö- ja rakennuslaki on nyt uudistumassa, joten siihen on tärkeä ottaa mukaan rakennusten vähähiilisyys. Samoin on tehtävä rakentamista ohjaavissa määräyksissä.

Rakentaminen on ympäristön kannalta kestävää, kun rakennus tuottaa mahdollisimman vähän hiilidioksidipäästöjä elinkaarensa aikana. Jo suunnitteluvaiheessa on kyettävä laskemaan suunnitelman hiilijalanjälki mukaan lukien materiaalit. Puurakentaminen ja korjausrakentaminen ovat jo lähitulevaisuutta, samoin vähähiilisten ja pitkäikäisten materiaalien suosiminen sekä materiaalikierrätys.

Jatkossa kaupunkien rakentamissuunnitelmiin pitää sisällyttää aina viherrakentaminen sen ilmastonmuutosta hillitsevän (nielut) ja lämpösaarekkeiden vaikutusta pienentävän vaikutuksen vuoksi. Tällä on merkittävät terveydelliset vaikutukset kaupunkiväestöön.

Rakennetussa ympäristössä on suosittava kaikkien materiaalien kiertotaloutta. Tällöin neitseellisten raaka-aineiden tarve minimoidaan, materiaalien ja tuotteiden elinkaarista tehdään mahdollisimman pitkiä ja tuotteet suunnitellaan korjattaviksi sekä uudelleen käytettäviksi.

Tiivis asuminen hyvien kulkuyhteyksien ja palveluiden äärellä kasvattaa suosiotaan. Vähähiilisyyteen on helpompi pyrkiä, jos maankäyttö on nykyistä tiiviimpää. Liikenteen tarve vähenee, kun väestö asuu lähellä työpaikkoja ja palveluita.

Suomalaiset haluavat asua ilmastoystävällisesti

STTK:n asuntopoliittisessa kyselyssä peräti 73 prosenttia vastaajista kokee ilmastoystävällisen rakentamisen edistämisen itselleen tärkeäksi. Erityisesti tämä toive korostuu nuorten vastaajien ja naisten keskuudessa.

Omat investoinnit energiatehokkuuteen

Vastaajista puolet toivoo, että taloyhtiö investoisi energiatehokkuuteen ilmastovaikutusten pienentämiseksi. Viidesosalla oma taloyhtiö on jo investoinut parantaviin ratkaisuihin.
Vastaajista 64 prosenttia on valmis tai jo investoinut energiatehokkuutta parantaviin ratkaisuihin omassa kodissaan ilmastovaikutusten pienentämiseksi. Vain 17 prosenttia ei ole valmis tähän. Naiset (45 %) ovat selvästi innokkaimpia investoimaan oman kodin energiatehokkuutta parantaviin ratkaisuihin kuin miehet (39 %). Alle 35-vuotiaat ovat hieman valmiimpia oman kodin investointeihin, toisaalta vanhemmista ikäryhmistä lähes neljäsosa on jo tehnyt parannuksia.
Omat investoinnit kiinnostavat lähes riippumatta tulotasosta. Alle 10 000 – 100 000 euroa tienaavien ryhmässä 39 – 49 prosenttia vastaajista oli valmis omiin investointeihin.

Muutokset ilmastonystävällisemmän asumisen eteen
Hieman alle 70 prosenttia vastaajista oli valmis vähentämään sähkönkulutusta, noin 60 prosenttia vedenkulutusta, yli puolet halusi siirtyä uusiutuvilla energianlähteillä tuotettuun sähköön ja puolet alentamaan kodin lämpötilaa. Pienempään asuntoon oli valmis muuttamaan viidesosa vastaajista.
Tämä kertoo siitä, että suomalaiset ovat valmiita ilmastonmuutoksen torjuntaan ainakin asumisessa. Vain nykyaikainen säädösympäristö ja energiapalvelut puuttuvat.

Leila Kurki
Asiantuntija, työelämä ja innovaatiot

Katso myös: Suomen ilmastopaneeli