Jotain mätää asuntomarkkinoilla – ja myös ratkaisuja


Julkisessa keskustelussa Suomen keskeisiksi trendeiksi tunnistetaan syntyvyyden voimakas lasku ja maan kaupungistuminen. Molemmat vaikuttavat keskeisesti asuntomarkkinoihin. Ja ilmeisesti asuntomarkkinat vaikuttavat molempiin?

Erityisesti pääkaupunkiseudun hintataso on jo noussut varsinkin keski- ja pienituloisen palkansaajan näkökulmasta kestämättömän korkeaksi. Samalla merkittävä osa muuttotappioalueilla asuvasta väestöstä on huolissaan oman asuntonsa myydyksi saamisesta tai sen arvon kehityksestä. Syntyvyyden lasku vaikeuttaa näiden alueiden tilannetta entisestään.

Asumisen hinta

STTK:n asuntopoliittinen ohjelma on julkaistu. Kysymyksiä ja vastauksia on tarjolla.

Miten hoitaa tilannetta, jossa nopeimmin kasvavissa kaupungeissa asuntojen kysyntä ja tarjonta eivät ole tasapainossa? Monelle ensimmäinen intuitio on, että pitää myöntää tukea asumisen kuluihin.

Asumistuki siirtyy hintoihin

Ajatus on kaunis, mutta silloin kysyntä ja tarjonta ovat yhä pahemmin epätasapainossa. Tuki siirtyy hintoihin, ainakin osittain. Kuka silloin hyötyy? Sijoitusasuntojen omistajat lähinnä.

Oikea vastaus kysymykseen on toisenlainen. Se on tarjonnan lisääminen kasvukeskuksissa. Ei-ekonomistikielellä tämä tarkoittaa asuntorakentamisen kiihdyttämistä. Suurimpiin kaupunkeihin siis tarvitaan enemmän koteja, jotta asumisen hinta pysyisi siedettävänä, vaikka muuttopaine on suurta.

Esimerkiksi rakentamattoman tonttimaan kiinteistöveron korotus on toimiva keino.

Miten se toteutetaan? Kysymys on hankala. Kaavoitus kun on tärkein siihen vaikuttava tekijä, ja se on kuntamonopolin taakse lukittuna. Jotain sentään voidaan tehdä. Esimerkiksi rakentamattoman tonttimaan kiinteistöveron korotus on toimiva keino.

Kovin pitkään ei voi jatkua tilanne, jossa Helsingin seudun asumiskustannukset nousevat nopeammin kuin mitä palkat nousevat. Tai voihan tilanne jatkua, mutta silloin syntyy monenlaisia ongelmia.

Jatkuva asumisen hinnannousu sotkee pääkaupunkiseudulla niin työmarkkinat, sosiaaliturvan kuin muuttoliikkeenkin.

Asumistukien yhteenlaskettu summa on jo yli kaksi miljardia vuodessa. Vielä kymmenen vuotta sitten summa oli puolet pienempi. On selvää, ettei samaa tahtia voida jatkaa kovin pitkään. Asumistukien määrä Suomessa

 

Pääkaupunkiseudulla on runsaasti avoimia työpaikkoja, joihin ei löydy hakijoita. Osasyynä on, että korkeat asumiskustannukset pelottavat hakijoita pois.

Suomi on ajautunut tai ajautumassa tilanteeseen, jossa merkittävä osa maasta ajautuu muuttotappioalueeksi, jossa kodit menettävät arvoaan. Samalla Helsinki on muuttumassa keskituloiselle palkansaajalle sietämättömän kalliiksi paikaksi, jossa tulot hupenevat asumiseen ja elintaso jää matalaksi.

Merkittävä osa maasta ajautuu muuttotappioalueeksi, jossa kodit menettävät arvoaan. Samalla Helsinki on muuttumassa keskituloiselle palkansaajalle sietämättömän kalliiksi paikaksi.

Lisäksi kasvukeskuksissa osa kaupunginosista on putoamassa kelkasta. Helsingin Sanomat uutisoi joitain viikkoja sitten, että Helsingissä on asuinalueita, joista kantaväestöön kuuluvat lapsiperheet muuttavat pois. Sosioekonomiset erot ja väestöpohjan erot ovat kasvaneet niin suuriksi, että työssä käyvät karttavat joitain alueita.

Eri alueille tarvitaan erilaisia asuntopoliittisia keinoja

Asuntopolitiikka on hankala vyyhti. Eri alueille tarvitaan erilaisia keinoja. Keskeistä on havaita, etteivät samat ratkaisut toimi kaikkialla. Lisäksi maltillisen palkkalinjan ja mm. alhaisten korkojen aiheuttama asuntojen hintojen nousun kuilu ei näytä helpottamisen merkkejä. Asuntomarkkinoille tuleville palkansaajille tilanne on erittäin vaikea.
Ja kuten Asuntosäätion toimitusjohtaja Esa Kankainen kirjoitti äskettäin:

”Asuminen on elämän perusta monessa asiassa. Kun se on kunnossa ja koetaan lisäävän turvallisuuden tunnetta elämään, ihminen jaksaa olla aktiivisempi yhteiskunnan jäsen niin työelämässä kuin yksityiselämässä ja varmasti myös perheen perustamisen suhteen.”

Pähkinänkuoressa asia on niin, että suurissa kasvukeskuksissa tarvitaan asuntorakentamisen kiihdyttämistä, keskisuurissa maakuntakeskuksissa tarvitaan pitovoimaa työllisyyden ja väestön kasvattamiseen, ja taantuville alueille tarvitaan riittävä infra työmatkoja varten ja tukea vanhasta asunnosta luopumiseen.

 

Antti Koskela, ekonomisti, STTK ry

Selvitys asumisesta – kyselyn tulokset

STTK:n asuntopoliittinen ohjelma

STTK: Asumisen hintaerot työvoiman liikkuvuuden este