Moni osallistuu erilaisiin hyväntekeväisyyskeräyksiin tukeakseen heikommassa asemassa olevia, kuten esimerkiksi taloudellisen tilanteen tai terveydentilansa kanssa kamppailevia. Netin ja sosiaalisen median myötä toisen tukeminen on nykyään myös helppoa.
Ihmisarvoinen työ ja riittävä toimeentulo ovat keinoja lisätä taloudellista turvaa, oikeudenmukaisuutta ja terveyttä. Tämän edistämiseksi kansainvälinen työjärjestö ILO (International Labour Organization) on tehnyt työtä koko sen satavuotisen olemassaolon ajan. ILOn perustamisasiakirjoissa todetaan, että työvoima ei ole hyödyke, englanniksi ”labour is not a commodity”. Juhlavuotena usein toistettu lausahdus pitää sisällään näkemyksen, että ihmistä ei pidä yhdistää pelkäksi tuotantotekijäksi tai resurssiksi.
”labour is not a commodity”
Juhlavuoden kunniaksi kansainvälisessä työkonferenssissa Genevessä kuultiin monia juhlapuheita työn tärkeydestä ihmisille. Pääpaino oli kuitenkin työ eri komiteoissa, joissa 168 jäsenmaan hallituksen, työntekijöiden ja työnantajien edustajat neuvottelivat. Komiteoissa neuvoteltiin sopimuksesta väkivallan ja häirinnän torjumiseksi työelämässä, uudesta julistuksesta, jonka on tarkoitus linjata ILOn toimintaa tulevien vuosien työtä. Jokavuotisessa applikaatiokomiteassa käsiteltiin sopimusten noudattamista eri jäsenmaissa.
STTK edusti tänä vuonna Suomen palkansaajia applikaatiokomiteassa. Komitean työssä kansainvälisten sopimusten merkitys korostui. Ilman pakkotyötä, lapsityötä, syrjintää ja yhdistymisvapautta koskevia sopimuksia ihmisoikeuksien valvominen ja ihmisarvoisen työn edistäminen olisi huomattavasti hankalampaa.
STTK otti kantaa Filippiinejä koskevaan tapaukseen, joka koski ammattiyhdistysten jäseniin ja johtajiin kohdistuvaa väkivaltaa ja häirintää. Kuten ILOn yhdistymisvapauskomitea monissa päätöksissään toteaa, ammattiliittojen johtajiin ja heidän perheisiinsä kohdistuva väkivalta, pakottaminen ja uhkaava ilmapiiri ovat ILOn yhdistymisvapauksia koskevien sopimusten vastaisia. Filippiinien työntekijäjärjestö SENTRO on STTK:n ja ammattiliittojen solidaarisuusjärjestön SASK:n pitkäaikainen kumppani.
Monilla ihmisillä ei ole samaa mahdollisuutta kuin esimerkiksi meillä Suomessa pyrkiä parantamaan oman toimentulonsa tasoa.
Ammattiyhdistysliikkeen maailmanjärjestö ITUC julkaisee joka vuosi raportin työntekijöiden oikeuksien toteutumista. Uunituoreen raportin mukaan vuonna 2019 85 prosenttia maista on rikkonut lakko-oikeutta, 80 prosenttia on rikkonut kollektiivista neuvotteluoikeutta, 59 prosenttia estänyt ammattiliittojen rekisteröintiä ja 72 prosentilla ei ollut oikeussuojaa tai sen saatavuutta on rajoitettu. Käytännössä tämä tarkoittaa, että lukuisissa maissa edellytykset neuvotella paremmista työehdoista ja palkankorotuksista ovat vain kaunis ajatus. Monilla ihmisillä ei ole samaa mahdollisuutta kuin esimerkiksi meillä Suomessa pyrkiä parantamaan oman toimentulonsa tasoa. He pyrkivät siihen silti, joskus oman henkensä ja terveytensä uhalla.
Oikeudenmukainen työelämä luo vahvan pohjan yksilön kehitykselle ja yhteiskunnalliselle luottamukselle
Suomessa monet palkansaaja- ja työnantajaliitot valmistautuvat syksyllä alkavaan neuvottelukierrokseen ilman pelkoa siitä, että heitä tai heidän perheenjäseniään uhattaisiin. Monet liitot tekevät jo ennen varsinaisten neuvotteluiden alkamista yhteistyötä, jotta neuvottelut onnistuisivat mahdollisimman hyvin. Suomessa työntekijä voi haastavassa ristiriitatilanteessa tai työsuhteen päättämistilanteessa turvautua ammattiliittonsa tarjoamaan oikeusapuun.
Kansainvälisessä työkonferenssissa muistaa, että näihin oikeuksiin ei kannata suhtautua itsestään selvyyksinä. Oikeudenmukainen työelämä luo vahvan pohjan paitsi yksilön kehitykselle, myös yhteiskunnalliselle luottamukselle ja sopimusneuvotteluille. Ihmisarvoinen työ ja riittävä toimeentulo mahdollistavat sen, että yksittäinen työntekijä voi nauttia työnsä merkittävyydestä yhteiskunnalle ja itselleen.
Maria Hägmann, STTK
***
”Häipykää maasta 48 tunnissa tai joudutte kärsimään” – Kolumbialaisten ay-aktiivien henkeä uhataan