Ennakkoluulottomuus ja syrjimättömyys ovat sivistyneen yhteiskunnan ja terveen työelämän merkki

Yhdenvertaisuus työelämässä

Yhdenvertainen työelämä: Ennakkoluulottomuus ja syrjimättömyys ovat sivistyneen yhteiskunnan ja terveen työelämän merkki

Meille kaikille on tyypillistä muodostaa toisista ihmisistä tai ihmisryhmistä ennakkokäsityksiä ja yleistyksiä, jotka eivät perustu mihinkään tieteelliseen tosiasiaan, todistettuun seikkaan tai edes empiiriseen kokemukseen. Ihmisten ajattelukyky on rajallinen, ja etukäteen tehdyillä käsityksillä voimme muodostaa nopeasti mielipiteen asiasta tai ihmisestä, josta meillä ei ole aiempaa kokemusta. Joskus käsitys on saattanut muodostua jopa muiden kertomien mielipiteiden tai väritettyjen näkemysten perusteella.

Yhteydenottojen määrät yhdenvertaisuusvaltuutetulle ovat kasvaneet

Yhdenvertaisuusvaltuutetun kertomuksen (2018) mukaan yhteydenottojen määrät yhdenvertaisuusvaltuutetulle ovat kasvaneet vuosittain merkittävästi. Yleisimpiä ovat alkuperään ja vammaisuuteen liittyvät syrjintäyhteydenotot. Rasismi ja syrjintä ovat monelle arkipäivän todellisuutta.

Yhteiskunnan polarisoituminen näkyy vihamielisissä asenteissa ja lisääntyneenä vihapuheena.

Työelämässä ennakkoluuloja ja syrjintää ilmenee jatkuvasti. Yhteiskunnan polarisoituminen näkyy vihamielisissä asenteissa ja lisääntyneenä vihapuheena. Työntekijöitä luokitellaan esimerkiksi iän, ihonvärin, poliittisen taustan, mielipiteiden, työn luonteen ja monen muun seikan perusteella.

Lainsäädäntö edellyttää kuitenkin yksiselitteisesti, että ketään ei saa työelämässä syrjiä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Työsyrjinnän kitkemisen haasteet työelämässä johtuvat siitä, että läheskään kaikki tapaukset eivät tule henkilöstön edustajan, ammattiliiton tai viranomaisten tietoon eikä niihin puututa riittävästi. Syrjinnän kitkeminen työelämästä edellyttääkin lisää resursseja ja valvontaa, mutta myös enemmän rohkeutta puhua ja välittää. Syrjintään tulisi pystyä puuttumaan ennaltaehkäisevästi – ei vasta sitten, kun lakia on rikottu.

Työpaikoilla on hyvä käydä avointa keskustelua asenteista ja suhtautumisesta moniarvoiseen työyhteisöön.

Ennakkoluulojen kitkemiseen ja avaramman ajattelun kehittämiseen on keinoja. Työpaikoilla on hyvä käydä avointa keskustelua asenteista ja suhtautumisesta moniarvoiseen työyhteisöön. Syrjimättömyys työpaikalla edellyttää tahtoa ja asennetta, pelon voittamista sekä ajattelun avartamista. Arvostus ja kunnioitus toisia ihmisiä kohtaan ovat yhdenvertaisen ja oikeudenmukaisen työelämän lähtökohta.

Katarina Murto
STTK:n johtaja

Jos kohtaat syrjintää:

  1. Pyydä työnantajalta kirjallinen selvitys ja perustelut syrjiväksi koetusta menettelytavasta tai kohtelusta.
  2. Jos on kyse häirinnästä, pyydä työnantajaa puuttumaan tilanteeseen.
  3. Ota yhteys työpaikkasi luottamusmieheen tai työsuojeluvaltuutettuun. Jos työpaikallasi ei ole luottamusmiestä, ole yhteydessä suoraan ammattiliittoon.
  4. Voit myös ottaa yhteyttä aluehallintoviraston työsuojelutarkastajaan asian selvittämiseksi. Yhteydenoton voi tehdä nimettömästi, mutta virkamiehelle toimitetut asiakirjat ovat pääasiassa julkisia.
  5. Ammattiliitto arvioi, onko asiassa perusteita nostaa hyvityskanne. Liitto ajaa asiaa puolestasi. Hyvityskanteiden ajaminen ei kuulu työsuojeluviranomaisten toimivaltaan.
  6. Voit olla yhteydessä myös yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistoon. Yhdenvertaisuusvaltuutettu voi harkintansa mukaan avustaa syrjintävalituksen tehnyttä valitusta tutkittaessa.
  7. Toimi ripeästi, koska syrjintäasia voi vanhentua.

Lähde: työsuojelu.fi/tyosuhde/yhdenvertaisuus

***

11 x Tällainen on yhdenvertainen työpaikka

Tietoisuudella eroon työpaikkojen rasismista ja syrjinnästä

Palkansaajajärjestöjen Pride-teema: Näin edistät yhdenvertaisuutta työelämässä

Ajankohtaista

3.12.2024

Lauri Kujala STTK-Opiskelijoiden puheenjohtajaksi 

Lue
3.12.2024

Jytyn argumentit: Miksi vientimalli on Suomelle virhe?

Lue
3.12.2024

Tekoälyasetuksen toimeenpanoa koskeva lainsäädäntö

Lue
3.12.2024

Katto pään päälle 

Lue
3.12.2024

Itäisen Suomen ohjelmaluonnos

Lue
3.12.2024

Katto pään päälle – STTK:n näkemyksiä asuntopolitiikasta

Lue
29.11.2024

Uuden Euroopan äärellä 

Lue
29.11.2024

STTK: Vähimmäispalkka­­direktiivin toimeenpano antaa väärän kuvan Suomen tilanteesta 

Lue