Haluaisitko tavata kolumbialaisen ammattiyhdistysjohtajan, kotiapulaisen Norsunluurannikolta tai Suomen uuden työministerin – ILOn työkokouksessa se onnistuu.
YK:n kansainvälinen työjärjestö ILO kokoaa kesäkuussa kahdeksi viikoksi työelämän päättäjät ja toimijat päättämään työelämän kehittämisestä ja yhteiskunnallisten olojen parantamisesta. Saleissa työntekijät istuvat vasemmalla, hallitusten delegaatit keskellä ja työnantajien oikealla. ILO on ainoa YK:n organisaatio, joka toimii kolmikannassa. Työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen edustajat osallistuvat tasavertaisina hallitusten edustajien kanssa. Keskeistä on vuoropuhelu.
Puitteet ovat isot. Mukana on yli 5000 osallistujaa eri puolita maailmaa 186 jäsenmaasta.
Genèvekoulu on ainutlaatuinen tilaisuus tavalliselle ammattiyhdistysliikkeen toimijalle päästä seuraamaan kokousta ja kokemaan tämä kaikki. Ihmisten tapaaminen on helppoa ja yhteiset pitkät päivät saleissa yhdistävät. Ilmassa on tunne, että ollaan tekemässä yhdessä jotain tärkeää.
Tänä vuonna työkonferenssissa valmistellaan väkivallan ja häirinnän torjuntaa työelämässä koskevaa sopimusta, joka olisi ensimmäinen kansainvälinen sopimus tähän liittyen. Seuraan itse tämän komitean työtä. Pitkät istunnot ja väännöt sanamuodoista toivottavasti kannattavat ja tuloksena on sopimus, joka parantaa miljoonien työntekijöiden, erityisesti naisten, asemaa työelämässä. ILO:n 100-vuotisjuhlan kunniaksi valmistellaan myös julistus työn tulevaisuudesta.
Genèvekoulun ohjelma on mielekäs, pohjoismaiset kollegat mahtavia tyyppejä ja komiteatyön seuraamisen ohessa pääsemme kuulemaan parhaita työntekijäpuolen asiantuntijoita, esimerkiksi ILO:n entistä ja nykyistä pääjohtajaa. Suosittelen osallistumista lämpimästi.
Kirjoittaja on Tanja Lehtoranta, Ammattiliitto Pron työympäristö- ja tasa-arvoasiantuntija sekä ylpeä Genèvekoululainen vuosimallia 2019.
Pohjoismainen Genèvekoulu on tarkoitettu ammattiyhdistystoiminnassa aktiivisesti toimiville.
Koulu on toiminut vuodesta 1931.
Tavoitteena on lisätä tietoa kansainvälisestä yhteistyöstä ja sääntelystä, edistää ammatillista toimintaa kansallisella ja kansainvälisellä tasolla sekä lisätä kielten ymmärtämistä ja Pohjoismaista yhteistyötä.
Vuonna 2019 mukana on 27 osallistujaa, joista neljä Suomesta.
Kuva: Marko Heinonen
Teksti on julkaistu 19.6. klo 9.00 Ammattiliitto Pron sivustolla.