Hyvinvointivaltion laadukkaiden palveluiden takaaminen kaikille kansalaisille tulevaisuudessa vaatii seuraavalla hallituskaudella verotuksen rakenteen kokonaistarkastelua ja uudistamista. Verotuksen tulee elää ajassa. Meidän on erityisen tärkeää pyrkiä ennakoimaan, mistä lähteistä verotulot tulevaisuudessa kerätään.
Yritysverotuksen tasossa on käynnissä kilpajuoksu pohjalle
Digitalisaation myötä yhä suurempi osa palveluista ja kaupasta tapahtuu jo nyt sähköisesti ja valtioiden rajat ylittäen. Globaalissa taloudessa arvo voidaan luoda muuallakin kuin yrityksen sijaintipaikassa ja se voi syntyä myös monissa paikoissa yhtä aikaa. Yritysverotuksen tasossa on EU:n sisällä käynnissä valtioiden välinen kilpajuoksu pohjalle.
Ansiotyöstä maksettavat verot ja sosiaaliturvamaksut muodostavat nyt noin kaksi kolmannesta kaikista kerättävistä veroista. Synkähkön tulevaisuusskenaarion mukaan työn murros ja digitalisaatio johtavat merkittävään työsuhteisen työn vähenemiseen tai niistä maksettavien palkkojen, ja siten myös verotulojen alenemiseen.
On todennäköistä, että murros synnyttää myös uutta työtä, mutta yhtä kaikki se tulee haastamaan nykyisen verojärjestelmämme. Veropolitiikassa on kyettävä yhdistämään julkisten palveluiden riittävä rahoitus, työn tekemisen kannattavuus, talouskasvu, tuottavuus sekä kestävä kehitys.
Verotus on tehokas ohjausväline ilmastonmuutoksen hillinnässä
Verotus on myös tehokas ohjausväline esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillinnässä sekä energiatehokkuuden ja kiertotalouden vauhdittajana. Veropolitiikan keinot tulisikin ottaa nykyistä vahvemmin osaksi ilmastonmuutoksen ehkäisyn toimenpiteitä, esimerkiksi suosimalla vähäpäästöistä tuotantoa ja korottamalla runsaspäästöisen tuotannon ja haitallisten tuotteiden, kuten muovin verotusta. Myös kulutuksen verotuksen painopistettä tulisi uudistaa tukemaan kestävämpää käyttäytymistä ja kiertotaloutta.
Kokonaisveroaste on mahdollista säilyttää maltillisena, kun veropohja pysyy mahdollisimman tiiviinä.
Kokonaisveroaste on mahdollista säilyttää maltillisena, kun veropohja pysyy mahdollisimman tiiviinä. Julkisessa keskustelussa Suomen veroastetta pidetään usein korkeana. Eri maiden verojärjestelmät eroavat kuitenkin niin paljon toisistaan, että vertailu on hedelmätöntä. Vertailut kuvaavat julkisen sektorin tuloja, mutta eivät lainkaan menojen käyttötarkoitusta. Korkean veroasteen ja inhimillisen hyvinvoinnin välillä on kansainvälisessä vertailussa nähtävissä suora yhteys. Kaikissa pohjoismaissa on korkea veroaste.
Tasainen tulonjako on tärkeä arvo
Tasainen tulonjako on tärkeä arvo, koska suuret tulo- ja varallisuuserot ovat kasvun este. Riittävän tasainen tulonjako varmistaa myös kansalaisten välisen sosiaalisen liikkuvuuden, yhdenvertaisen ja oikeudenmukaisen yhteiskunnan sekä yritysten vakaan toimintaympäristön. Työn verotuksen kehittämisen ohjenuorana tulisi olla työn tekemisen ja teettämisen tukeminen. Työn tulisi olla aina ja kaikissa elämäntilanteissa yksilölle sosiaaliturvaa kannattavampaa.
Tasainen tulonjako varmistaa myös kansalaisten välisen sosiaalisen liikkuvuuden, yhdenvertaisen ja oikeudenmukaisen yhteiskunnan sekä yritysten vakaan toimintaympäristön.
Hyvinvointivaltio rahoitetaan verotuloilla ja siksi on välttämätöntä keskustella verotukseen liittyvien päätösten seurauksista. On myös tärkeä kysyä, mitä veroeuroilla saadaan ja mistä luovutaan, jos eurot jäävät kertymättä. Useimmilla meistä on valmius leikata niistä palveluista, joita emme itse käytä tai tule koskaan tarvitsemaan. Toisaalta meidän on hyvin vaikea ennakoida, mitkä palvelut ovat kussakin elämänvaiheessa itsellemme ne arvokkaimmat. Harva meistä kulkee läpi elämän tarvitsematta kertaakaan toisten apua. Verotus mahdollistaa, että kaikkia, jotka apua tarvitsemme, voidaan auttaa.
Hyvinvointivaltion tunnusmerkkejä ovat kansalaisten välinen luottamus, turvallisuus, sosiaalinen liikkuvuus, yhdenvertainen ja oikeudenmukainen kohtelu sekä yritysten vakaa toimintaympäristö. Miksei kansalaisten onnellisuuskin, jossa Suomi on kiistatta maailman kärkeä. Nämäkin ovat asioita, joille on vaikea laittaa hintalappua, mutta joista harva meistä olisi silti valmis luopumaan.
Taina Vallander, johtaja, STTK
***
STTK:n tavoitteet hallitusohjelmaan: Kestävä talous