Henkinen kuormittavuus työelämässä hälyttävää


Työhyvinvointi

STTK on korostanut viime vuosina aktiivisesti työhyvinvoinnin ja työssä jaksamisen merkitystä. Keväällä 2016 haastoimme kaikki suomalaiset työpaikat parantamaan työhyvinvointia. Taustalla oli sosiaali- ja terveysministeriön laatima arvio menetetyn työpanoksen aiheuttamista vähimmäiskustannuksista työpaikoille ja yhteiskunnalle. Kustannukset ovat arviolta kaksi miljardia euroa kuukaudessa eli 24 miljardia euroa vuodessa. Työterveyslaitos on puolestaan arvioinut, että yksi työhyvinvointiin sijoitettu euro tuottaa jopa kuusi euroa takaisin.

STTK:n haaste sai myönteisen vastaanoton, ja monet työpaikat ottivatkin haasteen vastaan. Yhteiskunnallinen keskustelu työhyvinvoinnin merkityksestä vilkastui. Konkreettiset teot tuntuvat kuitenkin jääneen aivan liian vähäisiksi.

STTK:n vuonna 2018 teettämän jäsenkyselyn mukaan peräti 54 prosenttia vastaajista kokee, että työpaikalla edistetään suunnitelmallisesti työssä jaksamista ja työhyvinvointia melko huonosti tai ei lainkaan. Vastaajista jopa 82 prosenttia pitää työtään myös henkisesti erittäin tai melko kuormittavana ja fyysisesti 39 prosenttia. Luvut ovat hälyttäviä, ja erityisesti työn henkinen kuormittavuus on huolestuttavalla tasolla.

54 prosenttia vastaajista kokee, että työpaikalla edistetään suunnitelmallisesti työssä jaksamista ja työhyvinvointia melko huonosti tai ei lainkaan.

     

    Työhyvinvointi

    82 prosenttia pitää työtään myös henkisesti erittäin tai melko kuormittavana ja fyysisesti 39 prosenttia

    Työhyvinvointi

    Teknologian kiihtyvä kehitys ja muuttuvat työn teon muodot muokkaavat tulevaisuuden työelämää ja lisäävät kokemusta työelämän epävarmuudesta entisestään. Puhutaan valtavasta osaamisvajeesta työelämässä, ja robotisaation ja automatisaation hyödyntämiseen suhtaudutaan osin pelon sekaisin tuntein. Muutosta ei osata nähdä positiivisena mahdollisuutena, jos yhteiskunnallinen ilmapiiri työelämästä ja näkymistä on henkisesti raadollinen.

    Henkilöstöresurssien alimitoitus, huono henkilöstöpolitiikka, johtamisongelmat, työturvallisuuden laiminlyönnit sekä heikko työvuorosuunnittelu ovat nousseet voimakkaasti julkiseen keskusteluun viime aikoina. Esillä olleet vanhustenhuoltoon ja varhaiskasvatukseen liittyneet tapaukset ovat olleet karmaisevia esimerkkejä siitä, miten yrityksen johdon ja omistajien sokea kasvuvimma on osoittanut täydellistä piittaamattomuutta henkilöstön ja asiakkaiden hyvinvointia kohtaan.

    Työelämän laatuun panostaminen välttämätöntä

    Yrityksen tehtävänä on luonnollisesti tuottaa voittoa, mutta voitontavoittelussa yrityksen johdon ja omistajien ei pidä unohtaa vastuullisuutta. Piittaamattomuus henkilöstöstä johtaa väistämättä asiakastyytymättömyyteen, työturvallisuusriskeihin sekä viime kädessä jopa yrityksen maineen tuhoutumiseen. Vastuullinen johtajuus merkitsee tasapainoa voitontavoittelun ja henkilöstön hyvinvoinnin välillä.

    Työelämä 2020 – hankkeen visiona on, että Suomessa on Euroopan paras työelämä vuonna 2020. Työelämän laatuun panostaminen on kuitenkin jäänyt viime vuosina aivan liian vähälle huomiolle. Kilpailukykyä ja työllisyyttä on pyritty parantamaan lähinnä työehtojen heikennysten kautta. Tämä on hyvin lyhytnäköistä niin työurien pidentämistavoitteen kuin nuorille muodostuvan työelämäkuvan kannalta.

    Työelämän laatuun panostaminen ja työn henkisen kuormituksen vähentäminen on välttämätöntä, jotta saamme lisää tuottavuuskasvua ja menestyviä yrityksiä. Hyvä henkilöstöpolitiikka työpaikoilla ei synny itsestään, vaan se edellyttää vastuullisuutta, ymmärrystä ja sitoutumista niin yrityksen johdolta kuin omistajilta.

    Katarina Murto, STTK:n johtaja