Eläkkeelle siirtymisen ikä on noussut


Mikko Kautto, Eläkkeelle siirtymisen ikä on noussut

Vielä kymmenen vuotta sitten työeläkkeelle siirryttiin keskimäärin 59,5 vuoden iässä. Vuonna 2017 eläköitymisikä oli noussut yli 61 vuoden. Kehityksen odotetaan menevän samaan suuntaan, mutta vuonna 2018 työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on kasvanut yllättävästi.

Suomalaisten eläköitymisikä on vuosien saatossa noussut odotetusti. Eläketurvakeskuksen ETK:n johtaja Mikko Kautto sanoo, että yhä useampi jatkaa tulevaisuudessa työelämässä ohi nykyisen minimieläkeiän.Työeläkkeelle siirtyneiden ikäjakauma

– Kolmen kuukauden nosto alimpaan eläkeikään on vaikuttanut siten, että vanhuuseläkkeelle jää vuonna 2018 vähemmän ihmisiä kuin edellisvuonna.

Vuonna 2019 eläkkeelle voi siirtyä aikaisintaan 63 vuoden ja 6 kuukauden iässä. Tämän odotetaan lisäävän ihmisten työssä jatkamista merkittävästi kansallisella tasolla. Alin eläkeikä ohjaa Kauton mukaan eniten ihmisten käyttäytymistä.

Kun eläköitymisikä nousee suunnitellusti, eläkejärjestelmä kestää tulevillekin sukupolville. Vaikka eläkemaksujen kerääminen lopetettaisiin tänään ja sijoitustuotot laskisivat nollaan, työeläkevarat riittäisivät lähes kahdeksan vuoden eläkkeisiin. Kauton mukaan tärkeintä on pitää huolta korkeasta työllisyydestä.

– Myönteinen yllätys taantumavuosien jälkeen on ollut, että talouskehitys on ollut hyvää. Korkea työllisyysaste tuo eläkemaksuja ja kerryttää ihmisten eläkkeitä, Kautto sanoo.

Eläkeyhtiöiden sijoitustuotot ovat olleet pitkään hyvät.
– Sääntömuutoksen takia ne ovat voineet ottaa aiempaa enemmän osakeriskiä, mikä on osaltaan antanut paremmat tuotot.

Puskuria mukana riittävästi

Kautto huomauttaa, että eläkelaskelmissa täytyy tehdä myös tulevaa koskevia oletuksia.

– Ennustelaskelmissa oletettiin, että eläkeiän noustessa noin puolet työikäisistä pysyy töissä koko työuransa vanhuuseläkeikään asti. Muille tulee työttömyyttä tai työkyvyttömyyttä.
Kehitys on mennyt Kauton mukaan ennakoidusti, mutta vuonna 2018 työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on noussut yllättävästi.

– Olemme huomanneet, että lähellä eläkeikää olevat hakevat aiempaa enemmän työkyvyttömyyseläkkeitä, mutta kasvua on muissakin ikäluokissa. Nuorilla painavat mielenterveyssyyt, mutta muutoin syiden kirjo on suuri.

Raskaassa työssä olleille tarkoitettu työuraeläke on ollut voimassa niin lyhyen aikaa, ettei sen vaikutusta voi vuoden 2018 perusteella arvioida. Kautto kertoo, että vaatimus 38 vuoden raskaasta työstä ja 63 vuoden ikärajasta karsii hakijoita.

Verotus vaikuttaa eläkeaikeisiin

Suurin, mutta sinänsä pieni yllätys on ollut osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen Oven suosio.
Jo kaksi vuotta työntekijät ovat voineet ottaa eläkettä ulos joko 25 tai 50 prosenttia ja jatkaa silti työntekoaan. Uusia Ove-hakemuksia tulee lähes tuhat kuukaudessa.

Varhennetun vanhuuseläkkeen ottaneet

Eniten Ovea ovat suosineet yksityisen sektorin työntekijät ja miehet. Tarkkoja tietoja osittaisen eläkkeen ottaneiden työnteon määrästä ei ole. Kautto huomauttaa, että Oven voivat ottaa myös työttömät ja työvoiman ulkopuolella olevat.

Toisin kuin aiemmin, Oven ottaneet voivat jatkaa työssä jopa kokoaikaisesti. Aiemmassa osa-aikaeläkkeessä edellytettiin työajan lyhentämistä.

Kauton mukaan veroratkaisut ohjaavat paljolti Oven ottaneiden työssäkäyntiä.
– Ihmiset laskevat, mikä on heille edullisinta. Näyttää hieman siltä, että verotus suosii työajan lyhentämistä tietyissä tuloryhmissä, kun ihminen on sekä työssä että Ovella, Kautto täsmentää.

– Tämä on ristiriitaista. Ihmisiltä toivotaan työntekoa, mutta samalla tulotasolla täysiaikaisesti työtä tekevä maksaa korkeampaa veroa kuin työeläkkeellä oleva työntekijä.
Verotuksen säännöt kuuluvat Kauton mukaan politiikoille. Eläkeyhtiöt ja Eläketurvakeskus seuraavat kuitenkin tarkkaan, hyötyykö jokin ryhmä muita enemmän Ovesta. Jos ei-toivottuja seurauksia on liikaa, ehtoja pitää muuttaa.

Yhä useampi jatkaa 65 ikävuoteen

Joustava eläkeikä on myöhentänyt vanhuuseläkkeelle siirtymistä.

Vuoden 2005 eläkeuudistuksessa sovittiin eläkeiäksi 63-68 vuotta. Vuoden 2017 uudistuksessa alaikärajaa sovittiin nostettavaksi kolmella kuukaudella vuosittain vuodesta 2018 lähtien. Yläikäraja ei kuitenkaan nouse samaa tahtia kuin alaikäraja.

– Työnantajapuoli halusi, että järjestelmään jää ikä, jonka perusteella voi päättää työsuhteen. Eläkejärjestelmä ei kuitenkaan estä työskentelyä 68 ikävuoden jälkeen vaikka saman työnantajan palveluksessa, Kautto kertoo.

Joustava eläkeikä on saanut ihmiset jatkamaan pidempään työssä.
– Aikaisempaa enemmän ihmisiä jää eläkkeelle 64-65-vuotiaina ja jopa sen jälkeenkin, Kautto kertoo.

Teksti: Birgitta Suorsa, UP-uutispalvelu
Kuva: Lehtikuva
Graafit: ETK

***

Aiheesta lisää:

Palola: Eläkejärjestelmän kehittämisen ydin on nuorten eläkelupauksen varmistaminen