Palkkatasa-arvo ja sen saavuttamisen vaikeus

Tasa-arvoinen palkkaus

Naisen euro on edelleen 83 senttiä. Tilastokeskuksen ansiotilaston mukaan viime vuonna naispalkansaajien keskiansio oli 3089 euroa ja miesten 3710 euroa. Luku koskee kokoaikaisia palkansaajia.

Yksityisen ja kuntasektorien välinen ero on sekin suuri. Yksityisen sektorin keskipalkka oli 3478 euroa ja kuntasektorilla 3078 euroa. Eroa on tasan 400 euroa.

Suomen työmarkkinat ovat erittäin jakautuneet

Perinteisesti tiedetään, että opettajat ovat naisvaltainen ammattiryhmä ja insinöörit ovat miesvaltaisia diplomilla tai ilman. Tätä enemmänkin jakautuneita ammattiryhmiä löytyy. Esimerkiksi kätilöt ja lastentarhanopettajat ovat lähes kaikki naisia.

Työmarkkinat ovat jakautuneet paitsi yksittäisten ammattien suhteen, myös kokonaisten sektorien suhteen.

Kuntasektorilla työskentelee kokoaikaisena 285 000 naista ja 75 000 miestä. Kuntien tai kuntayhtymien palveluksessa olevista siis noin 80% on naisia.

Yksityisellä sektorilla kokoaikaisesti työskentelevästä 960 000 ihmisestä taas on miehiä 572 000 ja naisia 387 000. Miehiä on siis noin 60 prosenttia.

Kun otetaan huomioon, että kuntasektorin palkat ovat pahamaineisen pienet, selittää työvoiman sukupuolittainen jakautuminen sektoreittain osan palkkaerosta.

Kuntasektorin naisvaltaisuus selittyy osin naisvaltaisten koulutus-, sosiaali- ja terveysalojen keskittymisestä julkiselle sektorille. On silti mielenkiintoista, että kokoaikatyötä tekevistä naispalkansaajista 40 prosenttia on töissä kuntasektorilla ja miehistä vain vähän yli 10 prosenttia.

Palkkatasa-arvo – voiko sitä saavuttaa?

Naisen euro ei ole kirinyt miesten euroa viimeisen vuosikymmenen aikana käytännössä ollenkaan. Viimeisin palkkaratkaisu oli puhtaan prosentuaalinen – lähes joka alalle 1,6+1,6 prosenttia – joten suhteelliset palkkaerot eivät supistu ollenkaan. Jos naisten ja miesten välistä palkkaeroa halutaan kuroa umpeen, tulevilla palkkakierroksilla tulee ottaa huomioon palkkatasa-arvon edistäminen. Tupojen päättyminen tekee tästä hankalampaa. Prosentuaalisilla korotuksilla kun suhteelliset palkkaerot eivät muutu, ellei sitten miesvaltaisille, hyväpalkkaisille aloille hakeudu lisää naisia.

Hyvä kysymys onkin, miksi alojen täytyy olla 2000-luvulla niin sukupuolisesti eriytyneitä?

Hyvä kysymys onkin, miksi alojen täytyy olla 2000-luvulla niin sukupuolisesti eriytyneitä? En keksi yhtään järkevää syytä siihen, miksi naiset eivät pärjäisi insinööreinä yhtä hyvin kuin miehetkin. PISA-kokeissahan tytöt ovat jo kirineet pojat kiinni myös matematiikassa ja luonnontieteissä.

Ehkä suomalaisessa kraanavedessä on jotain, joka ohjaa ihmiset sukupuolen mukaan eri aloille. Ja vieläpä niin että naisvaltaiset alat lähes poikkeuksetta ovat matalapalkkaisia. Sen kummemmin palkkatasa-arvolle kuin Suomen kansantaloudellekaan se ei ole hyvä asia.

Antti Koskela, ekonomisti (miesvaltainen ammattiryhmä), STTK ry

***

Aiheesta lisää:

STTK Naisten palkkapäivänä: Palkkaero kapenee perhevapaauudistuksella ja palkka-avoimuudella

Palkkatasa-arvo on koko Euroopan asia

Tarvitsemme perhemyönteisyyttä tukevan perhevapaauudistuksen

Ajankohtaista

19.4.2024

Meto: Puunkuljetukset ovat vaarassa

Lue
18.4.2024

STTK-Opiskelijat: Kehysriihen päätökset uuvuttavat opiskelijat ja viivästyttävät valmistumista

Lue
18.4.2024

Hallitus säästää ja parantaa silmäterveyden palveluja järkevästi

Lue
17.4.2024

SuPerin Paavola kehysriihestä: Hallitus heikentää ratkaisuillaan sote-alalle työllistymistä

Lue
17.4.2024

Pätkätöiden kierre vaikeuttaa nuorten ammatti-identiteetin muodostumista

Lue
16.4.2024

Ammattiliitto Jyty kehysriihestä: Hallitus heikentää työntekijöiden mahdollisuutta kehittää omaa osaamistaan

Lue
16.4.2024

Tehy kritisoi voimakkaasti hallituksen leikkauksia synnytyksistä, hoitotakuusta ja ikäihmisten ympärivuorokautisesta hoivasta

Lue
16.4.2024

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer: SuPerin Paavola: Hallitus hylkäsi vanhukset ja hoitajat

Lue