Jyty: Irtisanomissuoja vuoteen 2025


Irtisanomissuojan heikentäminen

Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jytyn maakuntauudistusseminaarissa 6.9. Tampereella puhuneen Jytyn puheenjohtajan Maija Pihlajamäen mukaan vuosikausia väännetty sote- ja maakuntauudistus on pitkittynyt ja samalla mutkistunut jatkuvasta kiireestä johtuvan heikon valmistelun seurauksena. Näin on käynyt erityisesti sanaparin ensimmäiselle sote-osalle. ”Kompromissit ovat seuranneet toinen toistaan, ja sen jälkeen on ryhdytty vääntämään, miten kompromissit saataisiin runnottua perustuslain raameihin”, Pihlajamäki kuvailee.

”Kuka muistaa sote- ja maakuntauudistusta edeltäneen vuonna 2006 käynnistyneen Paras-hankkeen? Sitä koskeva lakihan astui voimaan 2007. Laki pakotti pienimmät kunnat järjestämään yhteistyössä perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelut. Kataisen hallitus sitten keskeytti Paras-hankkeen vuonna 2011”, Pihlajamäki muistuttaa.

Mutkaisesta ja kuoppaisesta tiestä huolimatta nykyhallitus on vakuuttanut, että maakunta- ja sote-uudistus voidaan toteuttaa nykyaskelmerkein hallitusti jokaisessa maakunnassa. Tämän vuoksi valinnanvapauden toimeenpanoa on vaiheistettu.

”Valinnanvapauden piirissä olevat sote-keskukset aloittaisivat toimintansa maakunnissa viimeistään 1.1.2022. Maakunta voisi kuitenkin aloittaa sote-keskusten toiminnan jo vuonna 2020, jos se täyttää tarvittavat kriteerit. Määräajan pidentäminenkin olisi mahdollista 1.1.2023 asti. Nämä päivämäärät jo osoittavat, kuinka sekavaa tämä aikatauluttaminen on.”

Pihlajamäki painottaa, että nyt ja vähintäänkin seuraavien 4-5 vuoden aikana kysytään sote-organisaatioissa ja kuntien sekä kuntayhtymien kuntatyöpaikoilla muutosjohtamisen taitoja.

”Muutosaikataulu on näin ennakkoon ajatellen pitkä, mutta vuodet kuluvat yllättävän nopeasti. Kiireestä huolimatta – Ihmisten työpaikoista kun on kysymys – tärkeää on, että henkilöstön asemaa sote- ja maakuntauudistuksessa koskevat muutokset viedään eteenpäin hyvin valmistellen ja tarkasti yhteistoimintamenettelyä noudattaen ”, Pihlajamäki korostaa.

Eräs epäkohta hallituksen lakiesityksessä, joka nyt on eduskunnan valiokuntakäsittelyssä, koskee Pihlajamäen mukaan tukipalveluhenkilöstöä. Siinä vain niitä tukipalvelutehtäviä hoitavia, joiden työstä vähintään 50 % on soteen liittyviä ja jotka siirtyvät maakuntien, maakuntakonsernien tai maakuntien määräysvallassa olevien yhteisöjen palvelukseen, koskee liikkeenluovutuksen periaate eli vain he siirtyisivät uuden työnantajan palveluksen vanhoina työntekijöinä.

Jyty vaatiikin, että liikkeenluovutuksen periaatteiden pitäisi koskea myös sellaisia työntekijöitä, joiden töistä soteen liittyviä on alle 50 % , mutta jotka joutuvat siirtymään maakuntien tai niiden määräysvallassa olevien yhteisöjen palvelukseen. Tällaisia tehtäviä ovat esimerkiksi talous- ja henkilöstöhallintotehtävät.

Kuntien ja kuntayhtymien henkilöstöä siirtyy maakuntatyönantajan alaisuuteen yli 200 000. Uudistuksen onnistumisen kannalta on Jytyn puheenjohtajan mielestä tärkeää, että henkilöstölle turvataan palvelussuhteen irtisanomissuojaa, joka on voimassa vuoteen 2025 saakka.

”Irtisanomissuoja toimisi kannustimena maakunnissa tarvittavan työvoiman varmistamisessa. Henkilöstön sitoutumisen ja siirtymisen työstä työhön tulisi luoda julkisen sektorin yhtenäistyömarkkinat siirtymäajaksi vuoteen 2025 saakka. Tällä on mahdollista turvata osaavan työvoiman saatavuus ja laadukas palvelutoiminta.”

Pihlajamäki korostaa, että sote-sektorilla tarvittavat tukipalvelut muodostavat merkittävän osan maakuntien tulevasta sote-toiminnasta. ”Ne jos mitkä vaikuttavat ja mahdollistavat laadukkaiden sote-palveluiden toteutumisen. Tukipalveluja tekevän henkilöstön asema tuleekin ottaa maakuntauudistuksessa nykyistä keskeisempään tarkasteluun.”

Työsuhdeturvaan ei tule puuttua

Jyty vaatii hallitusta vetämään pois työsopimuslain muutosesityksen valmistelun, joka heikentäisi työsuhdeturvaa alle 20 henkilöä työllistävissä yrityksissä. Tällä hetkellä lausuntokierroksella olevaa esitystä ei ole Jytyn näkemyksen mukaan mitään perusteltua syytä viedä eteenpäin, koska henkilöperusteisten irtisanomisten helpottamisesta johtuvat vaikutukset mm. Etlan ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen tuoreiden selvitysten mukaan työllisyyteen ja talouskasvuun jäisivät lähes olemattomiksi eli eivät lisäisi työpaikkoja vaan vain henkilöstön vaihtuvuutta.

Hallituksen suunnitelmat muuttaa työsopimuslakia ja heikentää henkilöperusteista irtisanomissuojaa kohdistuisi – jälleen kerran – pahiten naisvaltaisiin aloihin. Irtisanomissuojan heikennys olisi myös näin ollen lisäämässä sukupuolten välistä eriarvoisuutta työmarkkinoilla.

Jytyn liittohallitus on linjannut, että Jytyn sopimusalat osallistuvat tarvittaessa yhteensä 1-2 päivää kestäviin mahdollisiin järjestöllisiin toimenpiteisiin. Sellaisia olisivat vuoronvaihto- ja ylityökielto sekä yli-liukumien käyttökielto. Ennen mahdollisiin toimenpiteisiin ryhtymistä selvitetään kuitenkin yhteinen linja muiden STTK:n julkisen sektorin liittojen kanssa. Mikäli järjestöllisiä toimia on tarve laajentaa, liittohallitus tekee niistä erikseen uuden päätöksen.

Jyty painottaa, että osa niistä yrityksistä, joita lakimuutos koskisi, hoitaa työnantajan tehtävät kuten pitääkin. Valitettavasti on kuitenkin suuri joukko yrityksiä, joissa asiat eivät ole kunnossa ja henkilöstönedustajatkin puuttuvat.

Lisätietoja: puheenjohtaja Maija Pihlajamäki, puh. 0400 537 756, maija.pihlajamaki@jytyliitto.fi