Ruotsidemokraatit on Ruotsin suurin vaalivoittaja


Perinteisesti ruotsalaisessa vaalikeskustelussa puhutaan taloudesta ja työllisyydestä. Tällä kertaa teemat ovat saaneet huomattavasti vähemmän huomiota. Turvallisuus ja maahanmuutto ovat olleet suurimmat keskustelunaiheet ja keskustelua ovat johtaneet maahanmuuttokriittinen puolue Ruotsidemokraatit.

Eilisillan vaalitulos näyttää, että Ruotsissa on kaksi hyvin tasavahvaa blokkia, jotka jakautuvat perinteisen oikeisto-vasemmisto -jakolinjan mukaisesti. Molemmat blokit ovat reilun 40 prosentin tuloksella liian pieniä pystyäkseen hallitsemaan yksin. Lopullinen äänestystulos tosin selviää vasta keskiviikkona, kun myös ulkomailla annetut äänet on laskettu. On siis edelleen mahdollista, että Allianssi nousee selvästi suuremmaksi blokiksi ohi punavihreiden. Ratkaisuja Ruotsin johtamiseen etsitään tulevan kahden viikon aikana. Hallitus on muodostettava joko blokkirajoja ylittävällä yhteistyöllä tai Ruotsidemokraattien tuella. Blokkien ulkopuolella olevat Ruotsidemokraatit ovat siis saaneet vielä aiempaa vahvemman vaa’ankieliaseman.

Blokkien ulkopuolella olevat Ruotsidemokraatit ovat siis saaneet vielä aiempaa vahvemman vaa’ankieliaseman.

Ruotsalainen politiikka on uudessa tilanteessa, kun vaalitulos ei selkeästi kerro mikä blokki seuraavan hallituksen muodostaa. Pääministeri Stefan Löfven (SDP) ilmoitti vaaliyönä jatkavansa pääministerinä, mutta hänellä on edessään monimutkaiset neuvottelut. Kaikki Allianssin puolueet ovat vaatineet, että Löfven luopuu vallasta. Yhteistyö Ruotsidemokraattien kanssa ei myöskään ole demarijohtajalle vaihtoehto. Hallituksen muodostaminen on kuitenkin mahdotonta, jos kaikki puolueet pysyvät vaalilupauksissaan. Jos punavihreä blokki jatkaa hallituksessa, tulee suurten uudistusten tekeminen muodostumaan vaikeaksi, mikäli Ruotsidemokraattien kanssa ei haluta tehdä yhteistyötä. Samalla perinteinen oikeistovasemmisto-jakolinja tulee rajoittamaan yhteisten ratkaisujen löytämistä perinteisissä poliittisissa kiistakysymyksissä. Jos sen sijaan Allianssista tulee suurin blokki ja he saavat Ruotsindemokraattien tuen taakseen, se voi merkitä suuria muutoksia Ruotsin työmarkkinoilla.

Jos sen sijaan Allianssista tulee suurin blokki ja he saavat Ruotsindemokraattien tuen taakseen, se voi merkitä suuria muutoksia Ruotsin työmarkkinoilla.

Riippumatta siitä kuka hallitusta lähtee muodostamaan, on epätodennäköistä, että Ruotsidemokraatit löytyvät seuraavasta hallituksesta. Osittain, koska muut puolueet eivät ainakaan tähän mennessä ole suostuneet heidän kanssaan yhteistyöhön. Osittain, koska puolue on itse tehnyt johtopäätöksen, ettei heidän kannata tavoitella paikkaa hallituksessa. Ruotsidemokraattien puoluejohtaja Jimmie Åkesson kutsuikin vaali-iltana nopeasti oikeistopuolue Moderaattien UIf Kristerssonin keskustelemaan kanssaan. Toistaiseksi Moderaatit on ainut puolue, joka on avannut keskustelun Ruotsidemokraattien kanssa. Tosin myös he ovat vaalien alla kieltäneet hallitusyhteistyön mahdollisuuden.

Vaalien vaikutus Ruotsin työmarkkinapolitiikkaan

Jos vaaleja analysoi Ruotsin toimihenkilökeskusjärjestön TCO:n näkökulmasta, tulos ei anna aihetta juhlaan. TCO edustaa noin 1,4 miljoonaa palkansaajaa. Sen jäsenryhmille keskeisiä vaaliteemoja ovat olleet työvoiman kohtaanto, osaamisen kehittäminen, hyvinvointisektorin kehittäminen ja verojärjestelmän uusiminen. Tavoitteet ovat kunnianhimoisia ja vaativat vahvaa poliittista johtamista. Koska jo tässä vaiheessa on selvää, että maan seuraava hallitus on vähemmistöhallitus, joka joutuu rakentamaan enemmistöjä kompromissien kautta, on epätodennäköistä, että TCO:n toivomat kunnianhimoiset kokonaisratkaisut tulevat toteutumaan.

Allianssi esitti viime vaalikaudella kohtaanto-ongelman ratkaisuksi niin sanottuja ”pääsytyöpaikkoja” (inträdesjobb). Ehdotuksessa esimerkiksi alle 23-vuotiaat, vasta Ruotsiin saapuneet sekä ilman lukiokoulutusta olevat henkilöt voitaisiin palkata alalla yhteisesti sovitulla aloituspalkkaa halvemmalla.  Pääsytyöpaikan palkka olisi 70 prosenttia alan aloituspalkasta, mutta korkeintaan 21 000 kruunua kuukaudessa. Esityksen lähtökohta on, että 30 prosenttia työajasta oletetaan kuluvan joko työssä oppimiseen tai koulutukseen. Ehdotuksen mukaan lakiin sisältyisi myös kielto sopia paremmista ehdoista työehtosopimuksissa. Jos aloitetta lähdetään ajamaan, se on dramaattinen muutos maassa, jossa työmarkkinaosapuolilla on perinteisesti ollut hyvin itsenäinen rooli, eikä hallituksella ole ollut paikkaa työmarkkinapöydässä. Muutos olisi hyökkäys koko työmarkkinamallia ja sopimusvapautta vastaan, ja se vaikuttaisi kaikkiin Ruotsissa voimassa oleviin työehtosopimuksiin.

Vaalitulos viestii, että kompromisseille ja luovalle ajattelulle on tilaa, eikä yksikään ratkaisu tule olemaan helppo.

Ruotsin hallituksen muodostamisen jännitysnäytelmä tulee jatkumaan ainakin seuraavat kaksi viikkoa. Vaalitulos viestii, että kompromisseille ja luovalle ajattelulle on tilaa, eikä yksikään ratkaisu tule olemaan helppo. Perinteisen blokkijaon pitävyydellä tulee varmasti olemaan suuri merkitys Ruotsin tulevaan kehitykseen. On sanomattakin selvää, että kansan tahto on jatkaa maahanmuutto- ja integraatiokeskustelua. Siinä on perinteisillä puolueilla edelleen parannettavaa.

STTK:n kansainvälisten asioiden päällikkö Maria Häggman aloitti tehtävässään 1.9.2018. Sitä ennen hän työskenteli Pohjoismaiden ammatillisessa yhteisjärjestössä (www.nfs.net) asemapaikkanaan Tukholma.