Hallitus päätti kehysriihessä helpottaa nuorten työttömien työllistymistä työsopimuslakiin tehtävällä muutoksella. Sen myötä työnantaja saisi tehdä vähintään 3 kuukautta yhtäjaksoisesti työttömänä työnhakijana olleen, alle 30-vuotiaan nuoren kanssa määräaikaisen työsopimuksen ilman perusteltua syytä.
STTK:n hallitus pitää esitettyä muutosta nuorten kannalta epäoikeudenmukaisena eikä usko, että se edes työllisyyttä edistäisi.
– Ainoa seuraus on, että pätkätyöt lisääntyvät ja se aiheuttaa nuorten keskuudessa kasvavaa epävarmuutta, turvattomuutta ja suoranaista pelkoa työelämää kohtaan. Arjessa päätöksen vaikutukset näkyisivät esimerkiksi perheen perustamisen myöhentymisenä. Tämä taas on ongelma ennestään alhaisen syntyvyyden maassa ja myös huoltosuhteen kannalta, puheenjohtaja Antti Palola toteaa.
STTK:n hallitus muistuttaa perustuslaista ja yhdenvertaisuuslaista. Niissä säädetään, että ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa iän perusteella eri asemaan.
– Onkin mahdollista, että maan hallituksen päätös on syrjivä. On välttämätöntä selvittää asia ennen kuin mahdolliseen lainsäädäntövalmisteluun edes ryhdyttäisiin, Palola esittää.
Nuorten työmarkkina-asemaa pitäisi STTK:n mielestä päinvastoin vahvistaa.
– Olemme muun muassa esittäneet, että työelämätieto tulisi opetussuunnitelmiin jo peruskoulusta alkaen. Tämä parantaisi nuorten valmiuksia siirtyä työelämään ja olisi myös työnantajan etu.
Maan hallitus on myös ilmoittanut valmistelevansa lakimuutoksen, joka johtaisi yksilöllisten irtisanomiskriteereiden keventämiseen enintään 20 henkeä työllistävissä yrityksissä. Perustelu on alentaa työllistämisen kynnystä.
– STTK:n mielestä hallituksen asenne kuvastaa röyhkeyttä. Kyse on rekrytoinnin ja johtamisen heikkoudesta, jos jo aiemmin tehdyt päätökset koeajan pidentämisestä ja työntekijän takaisinottovelvollisuuden lyhentämisestä eivät ole työllistämistä helpottaneet, Palola arvioi.
Irtisanomiskynnyksen madaltaminen heikentäisi STTK:n arvion mukaan myös yritysten kasvuhalukkuutta ja henkilöstön sitoutumista pienempiin yrityksiin.
– Pelon ilmapiirillä johtaminen on vanhanaikaista ajattelua ja edustaa mennyttä maailmaa. Suomen työllisyyttä ja kilpailukykyä niillä ei paranneta, Antti Palola tiivistää.