– Kovasti on pitänyt puhetta paikallisesta sopimisesta, mutta työnantajalle tämä tarkoittaa sitä, että työehtosopimuksissa tahdotaan lisätä työnantajan saneluvaltaa eikä sopimista, kertoo puheenjohtaja Jorma Malinen Ammattiliitto Prosta.
Julkisuudessa monet työnantajatahot ovat liputtaneet paikallisen sopimisen lisäämisen puolesta. Kun ryhdytään neuvottelemaan työehtosopimuksista liittojen kesken, tarkoittaa paikallisen sopimisen lisääminen kuitenkin työnantajapuolelle direktio-oikeuden lisäämistä.
– Kovasti on pitänyt puhetta paikallisesta sopimisesta, mutta työnantajalle tämä tarkoittaa sitä, että työehtosopimuksissa tahdotaan lisätä työnantajan saneluvaltaa eikä sopimista, kertoo puheenjohtaja Jorma Malinen Ammattiliitto Prosta.
Direktio-oikeuden lisääminen tarkoittaa, että työehtosopimukseen tulee lisää määräyksiä asioista, joista päättää vain työnantaja yksin. Esimerkiksi monet viime työmarkkinakierroksella paikallisesti sovittaviksi päätetyt asiat halutaan nyt muuttaa työnantajan päätettäviksi.
– Paikallisen sopimisen edistäminen on kaikkien yhteisen edun mukaista, mutta tavoitteena pitää olla nimenomaan sopimisen edistäminen ja lisääminen. Saneluvalta ei ole sopimista, Malinen korostaa.
Paikallisen sopimisen edistäminen on kaikkien yhteisen edun mukaista, mutta tavoitteena pitää olla nimenomaan sopimisen edistäminen ja lisääminen.
Aito sopiminen vaatii onnistuakseen nykyistä tasapuolisempaa neuvotteluasetelmaa. Kyse on tiedonsaannista, ajankäytöstä ja riittävästä suojasta toimihenkilöpuolen neuvottelijoille.
Yksityissektorilla paikallinen sopiminen tapissa
Paikallisen sopimisen edistäminen neuvottelupöydissä on törmätty myönteiseen ongelmaan.
– Useimmissa yksityisen sektorin toimihenkilöiden työehtosopimuksissa paikallinen sopiminen on jo niin pitkällä, että on enää vaikea löytää sopimukseen kohtia, joihin paikallisen sopimisen mahdollisuuden voisi lisätä. Monista työehtosopimuksen määräyksistä voi jo nyt sopia toisin työpaikalla, toteaa puheenjohtaja Malinen Prosta.
EK:n sormet edelleen hunajapurkissa
Elinkeinoelämän keskusliitto EK kielsi itseltään keskitettyjen sopimusten eli tupojen tekemisen vuonna 2016.
–Järjestö koordinoi kuitenkin käynnissä olevia työehtosopimusneuvotteluja, joita käydään työtekijäliittojen ja työnantajaliitojen kesken. Se näkyy siinä, että eri alojen pöydissä työnantajapuolelta tarjotaan neuvotteluihin täsmälleen samoja tavoitteita, puheenjohtaja Malinen kertoo.
Ammattiliitto Pro solmii noin 60 työehtosopimusta yksityissektorilla. Neuvottelut ovat käynnissä tai käynnistymässä useilla sopimusaloilla.
– Palkansaajapuolellakin Pro kannattaa tiivistä yhteistä koordinaatiota. Ammattiliittojen keskinäinen yhteistyö varmistaa samalla myös neuvotteluvoiman, kun yksittäiset liitot joutuvat kohtaamaan yhtenäisen työnantajarintaman. Pro on valmis yhteistyöhön, Malinen toteaa.