STTK: Työn kysyntää vahvistavat toimet riittämättömiä

Työllisyysaste

Suomen työllisyysongelman ydin on edelleen työvoiman kysynnän riittämättömyydessä. STTK:n mielestä hallitus ei puoliväliriihessä hyödyntänyt kiky-sopimuksen tuomaa kustannuskilpailukyvyn vahvistumista täysimääräisesti kasvukilpailukyvyn vahvistamiseen. Työn kysyntää vahvistavat toimet jäivät vähäisiksi lukuun ottamatta uusia panostuksia osaamiseen.

Työllisyysasteen nostaminen tavoiteltuun 72 prosenttiin on ennen muuta riippuvainen talouskasvusta ja uusien työtilaisuuksien luomisesta.
– Työttömien kannustaminen pelkästään etuuksia kiristämällä eli aktiivimallilla ei uusia työpaikkoja pystytä luomaan. Keppien ja porkkanoiden tasapaino on tehokkuuden edellytys, pääekonomisti Ralf Sund toteaa.

Hallitus aloitti viime vuonna työvoimapolitiikan viemisen pohjoismaiseen suuntaan. Lisäresurssit työvoimahallintoon ovat tervetullut lisä viime vuoden linjauksille.
– Työttömien osaamista on vahvistettava ja alueellista liikkuvuutta lisättävä, jotta alkanut talouskasvu ei vaarannu. On pettymys, että työttömien omaehtoisesta opiskelun edistämisestä ei kyetty linjaamaan. STTK edellyttää, että nollasopimuksiin liittyvät epäkohdat korjataan riittävällä tavalla.

STTK pitää hyvänä päivähoitomaksujen alentamista.
– Tällä on työllisyyttä lievästi lisäävä vaikutus kannustinongelmien purkamisen kautta. Harmillista sen sijaa on, että perhevapaauudistus jäi lähtötelineisiin. Uudistuksella olisi voitu nostaa työllisyysastetta merkittävästi ja samalla olisi voitu edistää tasa-arvoa.

Hallitus päätti jättää veroratkaisut vuoden 2018 osalta syksyn budjettiriiheen.
– On tärkeää, että työn kokonaisverotus ei kiristy sosiaaliturvamaksujen noustessa. Puoliväliriihen tulosten pohjalta on mahdollista, että syksyn työmarkkinakierros onnistuu. STTK on harmissaan siitä, että YT-lain kokonaisuudistuksen valmistelua ei käynnistetä. Se olisi osaltaan edistänyt tuottavuuden kasvua ja paikallista sopimista.

Lisätietoja:

STTK:n pääekonomisti Ralf Sund, puh: 050 563 4841.

STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 17 jäsenliittoa ja noin 520 000 jäsentä. Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia. Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita.

Ajankohtaista

27.1.2023

Ammattiliitto Pro ilmoitti kolmipäiväisestä lakosta ja ylityökiellosta kemian alalle

Lue
27.1.2023

SuPerin Paavola Kansallisena lähihoitajapäivänä 27.1.: Laadukas lähihoitajakoulutus on merkittävä alan vetovoimatekijä

Lue
27.1.2023

Tehy: Lähihoitajapula heikentää hoidon laatua ja potilasturvallisuutta

Lue
26.1.2023

Pro ja ERTO ovat tänään 26.1. ilmoittaneet lakosta taloushallintoalalle

Lue
26.1.2023

ERTO ja Pro antoivat taloushallintoalalle lakkovaroituksen

Lue
26.1.2023

Suunnittelu- ja konsulttialalle ylityökielto ja työasioissa vapaa-aikana matkustamisen kielto

Lue
26.1.2023

Osaajapula ratkaistaan koulutuksen tasa-arvolla 

Lue
26.1.2023

Vihreä siirtymäkään ei osaamatta onnistu

Lue