Suomessa työntekijöiden irtisanominen on kansainvälisesti verrattuna melko helppoa. Kollektiivi-irtisanomisten eli tuotannollisin ja taloudellisin perustein säännellyn irtisanomiskynnyksen osalta Suomi on OECD:n maaraportin (2016) mukaan aivan häntäpäässä alimmalla tasolla Korean ja Portugalin kanssa. Henkilökohtaisen irtisanomissuojan osalta Suomi on hieman yli keskiarvon, mutta sekin on Suomessa helpompaa kuin esimerkiksi Ruotsissa.
Suomessa työntekijöiden irtisanominen on kansainvälisesti verrattuna melko helppoa.
Suomessa onkin viime vuosina totuttu siihen, että lukuisat yritykset ovat ilmoittaneet aloittavansa yt-neuvottelut. Tällä on tarkoitettu lähes poikkeuksetta työvoiman vähentämistä tuotannollisin ja taloudellisin perustein. Tuottavuuden kasvua ja kilpailukykyä on muutoinkin muutaman viime vuoden aikana haettu pääasiassa henkilöstön vähennysten, yksikkötyökustannusten alentamisen ja työehtojen heikentämisen kautta.
Suomen Yrittäjät on esittänyt henkilökohtaisen irtisanomissuojan heikentämistä, jotta rekrytointikynnys madaltuisi ja työllisyys parantuisi. On vaikea ymmärtää, miten irtisanomisen helpottaminen loisi yhtään uutta työpaikkaa. Henkilöstön tiheämpi vaihtuvuus ja työntekijöiden lisääntynyt pelko irtisanomisesta eivät todennäköisesti olisi yrityksenkään etu. Jos pelko rekrytoinnin epäonnistumisesta estää yrittäjää työllistämästä, ongelma on todellakin huonossa johtamisessa ja rekrytointiosaamisessa, eikä irtisanomisen vaikeudessa.
Tarvitaan enemmän tietoa ja vaikuttamismahdollisuuksia
STTK:n teettämän kyselyn (Aula Research 2016) mukaan vain 54 prosenttia vastanneista työntekijöistä kokee työnantajan antaneen riittävästi tietoa työpaikan taloudellisesta tilanteesta ja tulevaisuuden näkymistä. Vain 36 prosenttia vastaajista kokee saaneensa etukäteistietoa työpaikkaa ja työn tekemistä koskevista muutoksista. Jopa 57 prosenttia vastaajista kokee, ettei ole lainkaan tai on melko huonosti vaikutusmahdollisuuksia siihen, miten omaa työpaikkaa kehitetään.
Tulokset osoittavat selvästi sen, että työpaikoilla ei riittävästi ennakoida yritystoiminnan muutoksia yhdessä, ei jaeta tietoa avoimesti ja oikea-aikaisesti, eikä kehitetä työntekijöiden osaamista vastaamaan työpaikan tarpeita, jotta osa irtisanomisista voitaisiin mahdollisesti jopa välttää.
Uusia työpaikkoja ei luoda irtisanomissuojan heikentämisellä
Irtisanomiskynnys ei ole työllistämisen este. Tuotannollisin ja taloudellisin syin on Suomessa melko helppoa päästä niistäkin työntekijöistä eroon, joiden osalta henkilökohtaisen irtisanomisen kynnys ei täyty.
Työllisyysasteen nostaminen on välttämätöntä kansantalouden ja hyvinvointiyhteiskunnan kannalta. Hätäiset ratkaisut eivät kuitenkaan tuota parasta mahdollista tulosta, ja vaikutusarvioinnitkin jäävät tällöin helposti epämääräisiksi.
Nyt olisi tärkeää pohtia yhdessä keinoja, joilla luomme aidosti uusia työpaikkoja ja kannustamme yrityksiä panostamaan kasvuun, innovaatioihin, osaamiseen, työhyvinvointiin, markkinointiin ja tuotekehittelyyn. Ongelma on se, että meillä ei ole riittävän laajasti edustettua foorumia, jossa keskustellaan ja analysoidaan yhdessä työmarkkinapolitiikan haasteita ja mahdollisuuksia nimenomaan pidemmällä aikavälillä.
Katarina Murto, STTK:n johtaja.