Kuntavaaliehdokkaista 71 % on sitä mieltä, että sote- ja maakuntauudistuksen yhteydessä kunnista maakuntien palvelukseen siirtyvän tukipalveluhenkilöstön työpisteiden pitäisi sijaita mahdollisimman laajalti maakunnallisen keskittämisen sijaan niissä kunnissa, joissa henkilöstön työpaikat ovat tällä hetkellä.
Tulos ilmenee Jytyn kuntavaaliehdokkaille teettämästä kyselystä, jonka Jytyn toimeksiannosta toteutti Aula Research Oy. Kyselyotos kerättiin 3.-14.3.2017 sähköisellä kyselyllä. Siihen vastasi 1871 kuntavaaliehdokasta eri puolilta Suomea. Virhemarginaali kyselyssä on suurimmillaan noin 3 %-yksikköä. Tulokset on painotettu vastaamaan puolueiden samaa ääniosuutta kuntavaaleissa 2012.
Kysymykseen ”Tulisiko mielestäsi maakuntiin siirtyvän henkilöstön työpisteiden pysyä kunnassasi (mm. talous- ja hallintopalvelut, tietopalvelut, hankintapalvelut) maakunnallisen keskittämisen sijaan?” vain 18 % vastasi EI ja 11 % ei osannut sanoa.
Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa on ehdotettu keskitettyjä tukipalveluyksiköitä maakuntiin siirtyvälle henkilöstölle kiinteistöpalveluihin, talous ja henkilöstöhallinnon palveluihin sekä ICT-palveluihin. Tämä tarkoittaisi, että kunnista maakuntiin siirtyvien työntekijöiden työskentelypaikka saattaisi siirtyä toiselle paikkakunnalle.
Jytyn valtuuston ylimääräisessä kokouksessa tiistaina 28.3. puhuneen liiton puheenjohtajan Maija Pihlajamäen mukaan sote-uudistuksen henkilöstön keskittämissuunnitelmilla kuntien henkilöstöpolitiikkaa viedään väärään suuntaan. Jos laajamittaiset henkilöstösiirrot toteutuvat ja työpaikat siirtyvät myös konkreettisesti toiselle paikkakunnalle, erityisesti pienissä kunnissa saadaan olla todella huolissaan kuntien elinvoimaisuudesta.
Palvelujen tulisi sijaita lähelle ihmistä ja myös tukipalvelutyöpaikat mahdollisimman laajalti kunnissa.
”Valinnanvapautta tukevien tavoitteidenkin kannalta palvelujen tulisi sijaita lähelle ihmistä ja myös tukipalvelutyöpaikat mahdollisimman laajalti kunnissa. Maakunnat päättävät työpaikkojen toimipisteistä ja siksi kuntien ja henkilöstön näkökulmasta on tärkeää, että niitä on useita. Digitaalisuuden lisääntyessä työpaikoilla tämän ei pitäisi olla edes mikään ongelma”, Pihlajamäki korostaa.
Kyselytutkimuksen mukaan eniten työpaikkojen säilyttämistä kunnissa keskittämisen sijaan kannattavat puolueittain tarkastellen Vasemmistoliiton ehdokkaat (84%) ja SDP:n ehdokkaat (83 %) ja vähiten Kokoomuksen (55%) ja Vihreiden ehdokkaat (62 %). Keskittämistä vastustaa Perussuomalaisten ehdokkaista 76 %, Keskustan ja RKP:n ehdokkaista molemmista 74 % ja kristillisistä 73 %.
Ikäluokittain tarkastellen työpaikkojen jäämistä mahdollisimman laajalti kuntiin kannattavat yli 66-vuotiaat ehdokkaat (78%), vähiten nuorimmat eli 18-35 vuotiaat (67 %). Eniten kannatusta työpaikkojen maakuntiin siirtoa vastaan löytyy 5000-10 000 asukkaan kuntien ehdokkailta, vähiten 20 001-50 000 asukkaan kuntien ehdokkaiden joukosta.
Maakunnittain (18) vahvinta kannatusta työpaikkojen säilyttämiseksi kunnissa löytyy Lapin alueen ehdokkailta (86%), Etelä-Savosta 83 % ja Etelä-Pohjanmaalta 82%) ja vähiten kuntavaaliehdokkailta Päijät-Hämeen alueella (69%), Varsinais-Suomessa (68% ja Uudellamaalla (66 %).
Pihlajamäki vaatii, että käy hallituksen tällä hetkellä tiedossa olevalle esitykselle valinnanvapauslausuntokierroksen jälkeen miten tahansa, henkilöstön asemaa koskevat muutokset on joka tapauksessa valmisteltava huolellisesti yhteistoimintalakia ja –menettelyä noudattaen.
Lisätietoa tutkimuksen sisällöstä liitteessä (pdf).
Lisätietoja:
puheenjohtaja Maija Pihlajamäki, puh. 0400 537 756
viestintäjohtaja Kari Hietamäki, puh. 040 502 0115