STTK: Suomalainen sopimus- ja neuvottelujärjestelmä on hapettomassa tilassa

Elinkeinoelämän keskusliiton puheenjohtajan ”avaus” suomalaisten palkkojen liian korkeasta tasosta viestii siitä, miten kauas elinkeinoelämän johdossa on etäännytty suomalaisesta työmarkkinatodellisuudesta ja palkansaajien arjesta. STTK:n tiistai-iltana kokoontunut hallitus arvioikin, että syksyn liittokierros muodostuu hyvin vaikeaksi.

Puheenjohtaja Antti Palola toteaa, että joskus olisi viisaampaa vaieta kuin sanoa, mitä ajattelee.
– Lähes kymmenen vuoden ajan suomalaiset palkansaajat ovat tinkineet Suomen kilpailukyvyn pelastamiseksi. Se on merkinnyt ostovoiman alentamista, maksujen siirtoa työnantajilta palkansaajille, lomarahaleikkauksia ja eläkeiän nostoa. Viimeisin puristus on kilpailukykysopimus. Yhteiset sopimukset ovat todistettavasti myös vahvistaneet kilpailukykyämme, mutta EK:n puheenjohtajalta se on jäänyt huomaamatta.

EK:n puheenjohtajan viesti on paitsi virheellinen, myös äärettömän huonosti ajoitettu. STTK:n hallitus arvioi, että suomalainen neuvottelu- ja sopimusjärjestelmä onkin tämän jälkeen melko hapettomassa tilassa.
– Kyräily vahvistuu eikä se tiedä hyvää edessä olevalle työmarkkinakierrokselle. Myöskään paikallinen sopiminen ei tällä pelillä edisty toivotulla tavalla. Voi lisäksi kysyä, onko lisääntyvä vastakkainasettelu satavuotiaan Suomen tulevaisuudelle hyväksi, Palola tiivistää.

Hän painottaa, että sopiminen ei ole sanelua.
– Koskaan eivät asiat ole niin huonosti, etteikö niitä riitelemällä vielä huonommaksi saa Tunnelmat palkansaajapuolella ovat tällä hetkellä sellaiset, että maltillisimmatkin saattavat hermostua.

Keskusjärjestösopimukset eivät saa hiertää neuvotteluja

STTK:n hallitus edellyttää, että ennen seuraavan neuvottelukierroksen alkua EK:n irtisanomien keskusjärjestösopimuksien määräykset ja kirjaukset on neuvoteltava sopimuksiin, joissa niitä ei ole.
– Seuraavaan kierrokseen on aikaa ja tämä asia on hyvä hoitaa alta pois, jotta se ei hierrä varsinaisissa sopimusneuvotteluissa. Määräykset ja kirjaukset koskevat lähinnä henkilöstön edustajien koulutus- ja osallistumismahdollisuuksia, yt-menettelyn mukaista henkilöstön vähentämisjärjestystä irtisanomistilanteissa sekä ay-jäsenmaksujen perintää, hallitus toteaa.

EK on todennut, että kyse on lähinnä ”teknisluonteisesta toimenpiteestä”.
– Jos näin on, neuvottelut ovat muodollisuus ja ne voidaan käynnistää saman tien, STTK:n hallitus painottaa.

Ajankohtaista

16.6.2025

Tehy: Yhdenvertaisuus vaatii vaikuttamista ja käytännön toimia

Lue
12.6.2025

Kansallinen työelämän kehittämisstrategia luo yhteistä suuntaa kohti parempaa tuottavuutta, oppimista ja hyvinvointia työpaikoilla

Lue
11.6.2025

Muutoksia työeläkevakuutusyhtiöiden hallintoa koskeviin Finanssivalvonnan määräyksiin ja ohjeisiin

Lue
11.6.2025

Lausunto arviointimuistiosta terveydensuojelulainsäädännön kokonaisuudistusta varten

Lue
11.6.2025

Valtioneuvoston asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen 16 §:n kumoamisesta

Lue
11.6.2025

Julkisuuslain salassapitoperusteiden uudistustarpeiden kartoitus

Lue
11.6.2025

Ylpeyttä ilman rajoja – DEI:n tilanne Suomessa ja maailmalla

Lue
10.6.2025

STTK:n hiilijalanjälki pieneni vuonna 2024

Lue