Työmarkkinoilla tarvitaan tasa-arvoremontti

Suomen työmarkkinat ovat segregoituneet sukupuolen perusteella. Tilastokeskuksen mukaan naisten palkka on Suomessa keskimäärin 83,4 % miesten palkasta. Monet viennille tärkeät teollisuuden alat ovat miesvaltaisia, kun taas enemmistö monen julkisen sektorin alan työntekijöistä, kuten opettajista tai sairaanhoitajista, ovat naisia. Vaikka palkkatasa-arvosta on kirjoitettu lukuisia ohjelmia ja vaatimuksia, ovat sekä poliittiset puolueet, että työmarkkinajärjestöt antaneet alojen palkkaerojen kasvaa, sen sijaan että olisivat neuvottelupöydissä asettaneet erojen umpeenkuromisen päätavoitteeksi.

Palkkatasa-arvo, tasa-arvo

Toimivan hyvinvointivaltion ylläpitämiseksi tarvitaan sekä tuotteita tuottavia aloja, että ihmisten koulutuksesta ja terveydestä huolta pitäviä ammattilaisia. Ilman heitä kukaan ei tuottaisi yhtään mitään. Sosiaali- ja terveysministeriössäkin on myönnetty, että kaikilla naisvaltaisilla aloilla ei saada työn vaatimusten tai koulutustason mukaista palkkaa.

Palkkaeroja esiintyy segregoitujen alojen lisäksi myös yksittäisten alojen sisällä. Naisten alempaan palkkatasoon ja huonompaan palkkakehitykseen vaikuttaa esimerkiksi monien tekemät osa-aikatyöt, naisille keskittyvät perhevapaat sekä määräaikaisten sopimusten määrä naisvaltaisilla aloilla. Yli kolmasosa kaikista naisista tekee työtä muussa kuin vakituisessa ja kokoaikaisessa palkkatyössä. Tämä vaikuttaa työuran palkkakehitykseen ja sitä kautta eläkkeisiin.

Työkaluja tasaamaan palkkoja on tarjolla. Työpaikoilla olisi tehtävä sekä tasa-arvosuunnitelmia ja palkkakartoituksia. Nykylain mukaan yli 30 henkilön työyhteisöissä on laadittava tasa-arvosuunnitelma, mutta suunnitelmat voisi ottaa käyttöön myös pienemmissä työyksiköissä. Pelkät suunnitelmat ja kartoitukset eivät kuitenkaan riitä, tarvitaan myös rahaa ja poliittista tahtoa. Jos naisten palkkoja korotettaisiin vuodessa prosentin enemmän kuin miesten, olisi palkkaerot kurottu umpeen 22 vuodessa. 5 prosentin vuotuinen korotus tasoittaisi palkat viidessä vuodessa.

Arvostus ja palkka kulkevat käsi kädessä. Korulauseiden kirjoittelun sijaan on sekä poliitikkojen ja työmarkkinajärjestöjen aika myöntää, että naisten alempi palkka ei johdu heistä itsestään, vaan rakenteellisesti epätasa-arvoisista työmarkkinoista. Tarvitsemme työmarkkinoiden tasa-arvoremontin.

Silvia Modig, kansanedustaja (vas.)

STTK aloitti Naisten palkkapäivän vieton vuonna 2011 tavoitteenaan havainnollistaa naisten ja miesten välistä palkkaeroa ja nostaa palkkatasa-arvo julkiseen keskusteluun Suomessa. Seuranta osoittaa, että palkkaero on vuosien aikana kaventunut vain hitusen. Naisten palkka on tänä vuonna keskimäärin 83,4 prosenttia miesten palkasta, ja naisten palkanmaksu päättyy laskennallisesti 1. marraskuuta.

Ajankohtaista

1.3.2024

EK, KT, SAK, Akava ja STTK: Työttömyys­va­kuu­tus­maksun alennusvaraa ei valtionta­louden tilkkeeksi

Lue
1.3.2024

Minun viikkoni: Monipuolisia viestinnän ja tietohallinnon tehtäviä

Lue
29.2.2024

STTK: Työtaisteluoikeutta rajoitetaan ilman hyväksyttäviä syitä ja poikkeuksellisen vajavaisella lainvalmistelulla

Lue
29.2.2024

Vuokratyövoiman kustannukset kuriin

Lue
28.2.2024

STTK laski Fat Cat Day:n: Johdon ansiot kasvavat Suomessa nopeasti suhteessa talouskasvuun

Lue
27.2.2024

Hallituksen esitys eduskunnalle työttömyyskassojen tehtävien laajentamista koskevaksi lainsäädännöksi

Lue
26.2.2024

Hallitus lakkauttaa aikuiskoulutustuen – mitä ihmettä?

Lue
23.2.2024

Lausunto työryhmän mietinnöstä – julkisuuslain ajantasaistamisesta

Lue