STTK:n johtaja Katarina Murto: Paikallinen sopiminen ei saa murentaa sopimusjärjestelmää ja yleissitovuutta

Hallituksen asettaman selvitysmiehen ehdotukset paikallisen sopimisen kehittämiseksi on julkaistu.

STTK suhtautuu myönteisesti paikallisen sopimisen kehittämiseen työ- ja virkaehtosopimusten puitteissa. – Esimerkiksi työaikajärjestelmiä, työaikapankkeja, etätyömahdollisuuksia, työhyvinvointia ja tuottavuutta lisääviä toimia, työn organisointia sekä toimintamenetelmiä voidaan paikallisesti kehittää työpaikan ja henkilöstön tarpeet huomioiden, johtaja Katarina Murto linjaa.

Paikallisen sopimisen laajentaminen järjestäytymättömään työnantajakenttään sen sijaan on ongelmallista eikä STTK tue sitä.
– Jos paikallisen sopimisen mahdollisuutta laajennetaan niille järjestäytymättömille työnantajille, joita yleissitovuus velvoittaa, sopimiselle on asetettava työehtosopimuksessa selkeät menettelytavat ja muotomääräykset. Lisäksi on erittäin tärkeää, että neuvotteluosapuolena on henkilöstön edustaja. Ammattiliitoilla tulee myös olla valvontaoikeus ja tarvittaessa erimielisyydet on voitava käsitellä työtuomioistuimessa. STTK edellyttää myös, että jos paikalliseen sopimukseen ei päästä, noudatetaan yleissitovan työehtosopimuksen ehtoja.

Paikallinen sopiminen ei voi tarkoittaa ainoastaan työehtojen heikentämistä

STTK ei hyväksy sitä, että paikallinen sopiminen sallittaisiin työpaikkatasolla ohi työehtosopimusten. Se johtaisi kaaokseen sekä murentaisi vakaata ja oikeudenmukaista sopimusjärjestelmäämme ja yleissitovuutta. Paikallinen sopiminen ei yleensäkään voi tarkoittaa ainoastaan työehtojen heikentämistä, vaan sen on toimittava molempiin suuntiin.
– Työ- ja virkaehtosopimuksissa turvataan vähimmäisehdot. Tätä on kunnioitettava jatkossakin. Vähimmäisehdoilla torjutaan haitallinen palkkakilpailu ja vääristynyt kilpailu yritysten välillä, Murto korostaa.

STTK pitää henkilöstön asemaan yritysten päätöksenteossa ja yhteistoimintalakiin ehdotettuja parannuksia myönteisinä, mutta riittämättöminä. Valitettavaa on, että selvitys ei huomioi lainkaan julkisen sektorin yhteistoiminnan kehittämistä.
– Onnistuneen paikallisen sopimisen edellytyksiä ovat toimiva yhteistoiminta, neuvotteluosapuolten tasavertainen asema, riittävä tietojen saanti, luottamus ja jatkuva vuoropuhelu. Saksan tyyppinen työpaikkaneuvosto tietyissä asioissa voisi olla pohtimisen arvoinen Suomessakin, Katarina Murto esittää.

Selvityksessä ehdotetut muutokset osoittavat, että järjestäytyminen – niin työnantajien kuin työntekijöiden – on entistä tärkeämpää. STTK pitää välttämättömänä sitä, että paikallisen sopimisen osalta jatkovalmistelu tehdään yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa.

Lisätietoja STTK:ssa: johtaja Katarina Murto, puhelin 050 568 9188.

Ajankohtaista

2.2.2023

Tehy: Samapalkkaisuusohjelmaa jatkettava, työmarkkinaosapuolet tehokkaammin mukaan

Lue
2.2.2023

Jyty: Palkkatasa-arvoa on edistettävä työehtosopimuksilla

Lue
2.2.2023

STTK kannattaa samapalkkaisuusohjelman kokonaisarvioinnin suosituksia

Lue
1.2.2023

SuPer: Hoiva-avustajat toteuttavat lääkehoitoa ohi koulutuksensa, onko lääkehoidon toteutus turvallista?

Lue
1.2.2023

RIA ja RKL vaativat nopeaa reagointia uhkaavaan taantumaan

Lue
1.2.2023

Nolottaako kertoa, että särkee päätä?

Lue
31.1.2023

SAK, Akava ja STTK: Palveluita ja toimeentuloturvaa on kehitettävä kokonaisuutena

Lue
31.1.2023

Tehy: Hoiva-avustajat jakavat lainvastaisesti luvatta lääkkeitä – valvontaa tiukennettava, sanktiot tarpeen

Lue