STTK on valmis etsimään vaihtoehtoisia esityksiä hallituksen leikkauslistalle

Lisätietoja:

Antti Palola

puheenjohtaja

Profiili

Palkansaajien keskusjärjestöt jäsenliittoineen kokoontuivat 18.9. yhteiseen mielenilmaisuun Helsingin Rautatientorille. Taustalla olivat maan hallituksen esitykset muuttaa työlainsäädäntöä muun muassa leikkaamalla ylityö- ja sunnuntaikorvauksia, muuttamalla helatorstai ja loppiainen palkattomiksi vapaapäiviksi, tehdä ensimmäisestä sairauslomapäivästä palkaton sekä lyhentää julkisen sektorin pisimpiä vuosilomia enintään 30 vuorokauteen eli kuuteen viikkoon. Hallitus ilmoitti lisäksi toimeenpanevansa esitykset pakottavalla lainsäädännöllä. Se merkitsee, että työ- ja virkaehtosopimuksissa asioista ei voisi sopia toisin eikä paremmin.

STTK:n hallitus käsitteli keskiviikkona 16.9. työmarkkinoiden ilmapiiriä sähköistäneitä hallituksen esityksiä. Puheenjohtaja Antti Palola korosti, että perjantain mielenilmaisulla halutaan puolustaa suomalaisen palkansaajan oikeutta ja ammattiyhdistyliikkeen sopimisvapautta.
– STTK on suomalaisen pieni- ja keskituloisen työntekijän puolella. STTK:laisessa kentässä hallituksen esitykset koskisivat erityisen kipeästi julkisella sektorilla ja palvelualoilla työskenteleviä naisia. Palaute jäsenistön suunnasta on ollut tyrmäävä. Emme voi hyväksyä eriarvoistavaa politiikkaa, jota lisäksi pakolla vauhditetaan.

STTK on yhteiskuntasopimusneuvotteluissa ja myös niiden kariutumisen jälkeen korostanut, että koskaan ei ole liian myöhäistä neuvotella ja sopia. STTK:n hallitus keskusteli vaihtoehtoisista toimista, joilla vastattaisiin maan hallituksen työmarkkinajärjestöille heittämään haasteeseen tehdä omat esitykset kilpailukyvyn parantamiseksi.

– STTK korostaa, että neuvotteluja ei käydä peilin edessä vaan työmarkkinapöydässä neuvottelukumppanin kanssa. EK on osoittanut passiivisuutta yhteiskuntasopimusta kohtaan ja vain odottanut hallituksen esityksiä. Tähän on tultava muutos, jotta asioissa voitaisiin edetä, Palola korostaa.

STTK on laskenut, mitä hallituksen esitykset tarkoittaisivat suomalaiselle toimihenkilöperheelle. Nelihenkisen työssäkäyvän perheen käteen jäisi vuositasolla reilusti yli tuhat euroa vähemmän kuin nyt ja työvuosi pitenisi.
– Kun ostovoima heikkenee, suut pannaan säkkiä myöden, perheen menot sopeutetaan tulojen perusteella ja kulutus pienenee. Ostovoiman leikkaaminen merkitsee vain lisää työttömiä Suomeen, Palola arvioi.

Lisätietoja STTK:ssa puheenjohtaja Antti Palola, puhelin 040 509 6030.

Ajankohtaista

1.3.2024

EK, KT, SAK, Akava ja STTK: Työttömyys­va­kuu­tus­maksun alennusvaraa ei valtionta­louden tilkkeeksi

Lue
1.3.2024

Minun viikkoni: Monipuolisia viestinnän ja tietohallinnon tehtäviä

Lue
29.2.2024

STTK: Työtaisteluoikeutta rajoitetaan ilman hyväksyttäviä syitä ja poikkeuksellisen vajavaisella lainvalmistelulla

Lue
29.2.2024

Vuokratyövoiman kustannukset kuriin

Lue
28.2.2024

STTK laski Fat Cat Day:n: Johdon ansiot kasvavat Suomessa nopeasti suhteessa talouskasvuun

Lue
27.2.2024

Hallituksen esitys eduskunnalle työttömyyskassojen tehtävien laajentamista koskevaksi lainsäädännöksi

Lue
26.2.2024

Hallitus lakkauttaa aikuiskoulutustuen – mitä ihmettä?

Lue
23.2.2024

Lausunto työryhmän mietinnöstä – julkisuuslain ajantasaistamisesta

Lue