Antti Palola: Tasa-arvon edistämiseksi tarvitaan myös pakottavia toimia


Tasa-arvoinen palkkaus

Naisten eteneminen uralla on Suomessa miehiä hitaampaa ja naisten osuus johtotehtävissä selkeästi miehiä alhaisempi. Naisten ja miesten määrä on vinoutunut jo keskijohdossa. Selvimmin ero on havaittavissa ylimmässä johdossa.

STTK:n naistenpäivän tilaisuudessa puhunut puheenjohtaja Antti Palola toteaa, että hyvästä tahdosta huolimatta esimerkiksi naisjäsenten osuus pörssiyhtiöiden hallituksissa ei ole kasvanut. Tieto käy ilmi myös eilen julkaistusta Keskuskauppakamarin ja Kauppalehden selvityksestä. Palola haluaa korjata naisten osuuden pakollisilla sukupuolikiintiöillä.

Miksi naisia pääsee johtotehtäviin niin vähän?

– Meidän pitää kysyä, miksi naisia pääsee johtotehtäviin niin vähän? Kun naiset ja miehet ovat työelämässä lähes yhtä paljon ja naiset ovat miehiä koulutetumpia, täytyy syyn olla työelämän asenneilmastossa. Naisten uralla etenemisen tiellä on esteenä syvään juurtuneita vanhanaikaisia asenteita, joissa naisia pidetään luonnostaan vähemmän pätevinä esimiestehtäviin. Tämä on osaamisen ja lahjojen haaskausta, Palola painottaa.

Palola ei usko, että naisten osuus korjaantuu tasa-arvoiseksi vapaaehtoisesti.

– On kaunis ajatus, että asiat voisivat aina edetä vapaaehtoisuuden pohjalta. Pelkkä hyvä tahto ei kuitenkaan riitä. Vaaditaan toimenpiteitä ja myös pakottavia keinoja. Jos vinouman odotetaan korjautuvan luonnollisesti, saamme odottaa ikuisesti. Esimerkiksi pörssiyhtiöiden hallitusten sukupuolikiintiöistä pitää säätää lailla, Palola esittää.

Sukupuolikiintiöillä on vaikutettu myönteisesti naisten osuuden kasvuun johtopaikoilla esimerkiksi Norjassa, joka on ottanut käyttöön pakolliset kiintiöt pörssiyhtiöiden hallituksissa. Myös Suomessa luottamustehtävien sukupuolikiintiöt ovat korjanneet vinouman tehokkaasti. Kiintiö voisi Palolan mukaan olla myös määräaikainen, eli poistua kun vinouma on korjautunut.

– Pörssiyhtiöiden sukupuolivinouman korjaaminen lainsäädännöllä osoittaisi, että suhtaudumme yhteiskuntana ongelmaan vakavasti ja haluamme todella muuttaa työelämän vanhentuneita rakenteita. Vaikka kiintiöt eivät koskettaisikaan suurinta osaa naisista henkilökohtaisesti, on niillä merkittävä ajattelutapaa muokkaava merkitys. Kiintiöt viestittävät vielä työuransa alussa oleville tai koulunpenkillä istuville nuorille, että korkeisiinkin johtotehtäviin voivat edetä sekä miehet että naiset, Palola painottaa.

 

***

Tasa-arvoteot eivät ole nollasummapeliä