julkinen sektori

Julkisella sektorilla tarkoitetaan valtiota ja kuntia sekä niiden hallinnon muodostavia toimijoita tai yhteisöjä. Valtiosektoriin kuuluvat esimerkiksi valtion hallinto, yliopistot, Kansaneläkelaitos eli KELA, erilaiset valtionyhtiöt ja liikelaitokset sekä sosiaaliturvarahastot.

Osa kuntia tai kuntayhtymiä ovat kunnan hallinto, kunnallinen koululaitos (peruskoulu sekä lukio ja ammatillinen koulutus), kuntien ja kuntayhtymien palvelulaitokset ja toimipaikat, jotka eivät ole yhtiömuotoisia, varhaiskasvatus sekä kuntien ja kuntayhtymien liikelaitokset.

Uutena toimijana kuntien ja valtion välimaastossa ovat vuoden 2023 alusta toimintansa aloittaneet hyvinvointialueet (21 kpl), jotka vastaavat sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastuspalveluiden järjestämisestä kansalaisille koko maassa. Hyvinvointialueiden vastuulla ovat esimerkiksi terveyskeskukset ja sairaalat sekä sosiaalipalvelut ja pelastustoimi. Hyvinvointialueiden rahoitus tulee valtiolta.

Julkisen sektorin toiminnan rahoitus tulee pääasiassa veroista, kuten kulutus-, tulo-, omaisuus ja kiinteistöveroista tai haittaveroista. Suomessa verotusoikeus on valtiolla, kunnilla ja kirkolla. Erilaiset sosiaaliturvarahastot keräävät varoja veroluontoisten maksujen avulla.

Julkisen sektorin taloutta tarkastellaan vakiintuneilla tunnusluvuilla, joita kaikkia ilmaistaan suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT). Tunnuslukuja ovat julkisten tulojen ja menojen erotus, julkinen alijäämä ja julkinen velka suhteessa BKT:een. Näitä tunnuslukuja käytetään myös EU-vertailussa. Julkiset menot kuvaavat julkisen sektorin bruttomenoja. Veroaste taas kertoo julkisen sektorin keräämien verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhteellisesta koosta. Arvonlisäys puolestaan kuvaa julkisen sektorin itse tuottamien palvelujen arvon.

STTK:n jäsenliittojen jäsenistä 55 prosenttia työskentelee julkisella sektorilla.

Blogi

Pohjoismainen palkkatuki vahvistaisi julkista taloutta 780 miljoonalla eurolla

Patrizio Lainà | 21.10.2019

Suomi maksoi viime vuonna palkkatukea 240 miljoonaa euroa. Edellisessä blogissani laskin, että keskimääräinen pohjoismainen taso edellyttää palkkatuen lisäämistä... Lue lisää

Liittojen tiedotteet

Jyty: Naisvaltaiset alat taas yt-rumbassa säästökohteina

| 18.10.2019

Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki ei hyväksy kuntien ja kuntayhtymien säästötoimia, jotka konkretisoituvat jatkuvasti lisääntyvinä... Lue lisää

Liittojen tiedotteet

SuPerin Paavola: Rahapula ei oikeuta lain rikkomiseen – kuntien yt:t vaarantavat hoidon

| 17.10.2019

Rahapula ei oikeuta lain rikkomiseen Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola ei hyväksy kuntien ja kuntayhtymien... Lue lisää

Liittojen tiedotteet

Jytyn viesti budjettiriiheen: Yt-kierre kunnissa katkaistava

| 16.9.2019

Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty vaatii budjettiriiheen kokoontunutta hallitusta tarttumaan vahvalla otteella kuntien heikon taloustilanteen seurauksena lisääntyneen yt-kierteen... Lue lisää

Lainà, Patrizio

Patrizio Lainà | 13.8.2019

Vastaan talouspoliittisesta vaikuttamisesta sekä työvoima- ja veropolitiikan linjauksista. Vapaa-ajalla tähyilen avaruuteen ja pelaan koripalloa. , patrizio.laina@sttk.fi, 040 583... Lue lisää

Liittojen tiedotteet

Pardia: Hallituksen on peruttava kategoriset määrärahaleikkaukset

| 20.8.2018

Palkansaajajärjestö Pardian puheenjohtaja Niko Simola edellyttää, että hallitus luopuu budjettiriihessä valtion virastojen kategorisista määrärahaleikkauksista sekä julkisen sektorin henkilöstön... Lue lisää