julkinen sektori

Julkisella sektorilla tarkoitetaan valtiota ja kuntia sekä niiden hallinnon muodostavia toimijoita tai yhteisöjä. Valtiosektoriin kuuluvat esimerkiksi valtion hallinto, yliopistot, Kansaneläkelaitos eli KELA, erilaiset valtionyhtiöt ja liikelaitokset sekä sosiaaliturvarahastot.

Osa kuntia tai kuntayhtymiä ovat kunnan hallinto, kunnallinen koululaitos (peruskoulu sekä lukio ja ammatillinen koulutus), kuntien ja kuntayhtymien palvelulaitokset ja toimipaikat, jotka eivät ole yhtiömuotoisia, varhaiskasvatus sekä kuntien ja kuntayhtymien liikelaitokset.

Uutena toimijana kuntien ja valtion välimaastossa ovat vuoden 2023 alusta toimintansa aloittaneet hyvinvointialueet (21 kpl), jotka vastaavat sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastuspalveluiden järjestämisestä kansalaisille koko maassa. Hyvinvointialueiden vastuulla ovat esimerkiksi terveyskeskukset ja sairaalat sekä sosiaalipalvelut ja pelastustoimi. Hyvinvointialueiden rahoitus tulee valtiolta.

Julkisen sektorin toiminnan rahoitus tulee pääasiassa veroista, kuten kulutus-, tulo-, omaisuus ja kiinteistöveroista tai haittaveroista. Suomessa verotusoikeus on valtiolla, kunnilla ja kirkolla. Erilaiset sosiaaliturvarahastot keräävät varoja veroluontoisten maksujen avulla.

Julkisen sektorin taloutta tarkastellaan vakiintuneilla tunnusluvuilla, joita kaikkia ilmaistaan suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT). Tunnuslukuja ovat julkisten tulojen ja menojen erotus, julkinen alijäämä ja julkinen velka suhteessa BKT:een. Näitä tunnuslukuja käytetään myös EU-vertailussa. Julkiset menot kuvaavat julkisen sektorin bruttomenoja. Veroaste taas kertoo julkisen sektorin keräämien verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhteellisesta koosta. Arvonlisäys puolestaan kuvaa julkisen sektorin itse tuottamien palvelujen arvon.

STTK:n jäsenliittojen jäsenistä 55 prosenttia työskentelee julkisella sektorilla.