
Työ- ja elinkeinoministeriö esittää virkapuheenvuorossaan Kilpailukykyinen Suomi muuttuvassa maailmassa Suomen siirtymistä vaiheittain kohti Tanskan mallin mukaista joustoturvaa. Ministeriön mukaan työsuhdeturvaa, työttömyysturvaa ja aktiivista työvoimapolitiikkaa pitäisi uudistaa kokonaisuutena. Samalla aktiiviseen työvoimapolitiikkaan käytettäviä resursseja tulisi lisätä.
Ministeriö toteaa, että Suomi on erityisesti työttömyysturvan ja aktiivisen työvoimapolitiikan osalta kauempana tanskalaisesta joustoturvamallista. Virkapuheenvuorossa ehdotetaankin aktiiviseen työvoimapolitiikkaan käytettävien resurssien asteittaista lisäämistä. Ministeriön esitys perustuu syksyllä 2025 julkaistuun selvitykseen työmarkkinoiden joustoturvamallista, jossa haetaan Tanskan mallin mukaista turvan ja jouston tasapainoa suomalaisille työmarkkinoille.
– Tanskan mallin vahvuus perustuu joustavuuden ja turvan tasapainoon, vahvoihin työmarkkinaosapuoliin sekä kattavaan työehtosopimusjärjestelmään. Keskeistä on työmarkkinaosapuolten yhteinen sitoutuminen työmarkkinoiden sopimusjärjestelmään ja työllisyyttä tukeviin toimiin. Suomessa työmarkkinaosapuolilla ei tällä hetkellä ole vastaavaa yhteistä näkemystä työmarkkinoiden kehittämisestä, jonka varaan Tanskan mallin mukainen joustoturva voitaisiin suoraan rakentaa, STTK:n edunvalvontajohtaja Minna Ahtiainen kertoo.
Työ- ja elinkeinoministeriö korostaa virkapuheenvuorossaan myös työmarkkinoiden vakaiden pelisääntöjen, luottamuksen ja toimivien neuvottelusuhteiden merkitystä.
– On hyvä, että ministeriö haluaa vahvistaa työmarkkinaosapuolten yhteistyötä. Yhteistyö ei kuitenkaan vahvistu pelkillä tavoitteilla, vaan se edellyttää luottamusta rakentavia päätöksiä. Seuraavalla hallituskaudella on vahvistettava järjestäytymistä, työriitojen sovittelua ja työtaisteluoikeuden tasapainoista sääntelyä, Ahtiainen sanoo.
Aktiiviseen työvoimapolitiikkaan tarvitaan lisää resursseja
STTK pitää tärkeänä ministeriön näkemystä aktiivisen työvoimapolitiikan vahvistamisesta. Virkapuheenvuorossa todetaan, että suhteessa korkeaan työttömyyteen aktiivisen työvoimapolitiikan taso ja vaikuttavuus ovat Suomessa riittämättömiä. Ministeriö ehdottaa aktiivisen työvoimapolitiikan resurssien asteittaista lisäämistä sekä työllisyyteen käytettävän rahoituksen korvamerkitsemistä.
Tarve toimille on suuri. Virkapuheenvuoron mukaan työttömyysaste on 10,5 prosenttia ja 20–64-vuotiaiden työllisyysasteen trendi 75,8 prosenttia. Suomen EU-tavoitteena on nostaa työllisyysaste 80 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä, mikä edellyttäisi noin 125 000 uutta työllistä vuoden 2025 tilanteeseen verrattuna.
– Korkean työttömyyden oloissa työvoimapalveluista säästäminen olisi väärä ratkaisu. Työttömyyteen on vastattava vahvistamalla työnvälitystä, osaamista ja henkilökohtaisia palveluja. Erityisesti pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyyteen tulee kohdistaa tehokkaampia toimia.
Kasvupolitiikan on synnytettävä Suomeen työtä
STTK pitää tärkeänä, että virkapuheenvuorossa työllisyys-, osaamis- ja maahanmuuttopolitiikka nähdään osana laajempaa kasvupolitiikan kokonaisuutta. Ministeriö korostaa myös investointeja, T&K-toimintaa, puhdasta energiaa ja uusia teknologioita kasvun lähteinä.
– Suomi tarvitsee investointeja ja vahvempaa talouskasvua. Ratkaisevaa on kuitenkin myös kasvun laatu. Julkisilla toimilla on edistettävä investointeja, jotka synnyttävät Suomeen korkean arvonlisän tuotantoa, osaamista ja hyvää työtä, Ahtiainen sanoo.
Lisätietoja STTK:ssa: Minna Ahtiainen, puh. 050 387 7030