Yritysvastuulaki on viimein annettu eduskunnalle. Tavoitteena on, että eduskunta käsittelee esityksen ennen vaalikauden päättymistä. Yritysvastuun sääntelyä on rakennettu pitkään.
YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet loivat vuonna 2011 kansainvälisen perustan yritysten vastuulle. EU:ssa valmistelu eteni sitovaksi lainsäädännöksi, kun yritysvastuudirektiivi hyväksyttiin vuonna 2024. Nyt direktiiviä pannaan täytäntöön Suomessa.
Yritysten vastuu ihmisoikeuksista ja ympäristöstä ei voi perustua vain vapaaehtoisuuteen.
Kyse on tärkeästä askeleesta. Yritysten vastuu ihmisoikeuksista ja ympäristöstä ei voi perustua vain vapaaehtoisuuteen. Ratkaisevaa kuitenkin on, turvaako laki työntekijöiden oikeudet käytännössä vai jääkö se lähinnä harvoja suuryrityksiä koskevaksi menettelyksi.
Lähtökohta ei ole ongelmaton. EU:n niin sanotut Omnibus-muutokset ovat jo heikentäneet direktiiviä merkittävästi. Sen soveltamisalaa on kavennettu, ilmastosiirtymäsuunnitelmaa koskeva velvoite poistettu sekä sidosryhmien määritelmää ja velvollisuutta niiden kuulemista rajattu. SAK, Akava ja STTK eivät ole kannattaneet näitä muutoksia.
Onkin perusteltua kysyä, kuinka pitkälle yritysvastuun tavoitteissa voidaan päästä, jos sääntelyn velvoittavuutta samalla vähennetään.
Mitä hyötyä laista on, jos se koskee vain harvoja?
Lakiesityksen keskeinen ongelma on sen kapea soveltamisala. Lain velvoitteiden arvioidaan koskevan Suomessa suoraan vain noin 30 yritystä, konsernia tai osuuskuntaa. Soveltamisrajoina ovat yli 5000 työntekijää ja yli 1,5 miljardin euron liikevaihto. Suuri joukko yrityksiä jäisi sääntelyn ulkopuolelle.
Työntekijöiden oikeuksiin liittyviä merkittäviä riskejä voi kuitenkin syntyä erityisesti alihankintaketjuissa, vuokratyössä ja kansainvälisissä toimintaketjuissa. Lakia ei pidä voida kiertää konsernirakenteilla tai erilaisilla työn teettämisen järjestelyillä. Konsernien työntekijät, vuokratyöntekijät ja Suomeen lähetetyt työntekijät on huomioitava johdonmukaisesti. Muuten sääntely voi pahimmillaan kannustaa juuri sellaisiin järjestelyihin, joita sillä pitäisi ehkäistä.
Työntekijät eivät ole muodollinen sidosryhmä
Yritysvastuu on myös työelämäkysymys. Turvalliset työolot, syrjimättömyys, yhdistymisvapaus ja kollektiivinen neuvotteluoikeus eivät saa jäädä yritysten omien auditointien tai johdon selvitysten varaan.
Työntekijöillä ja heidän edustajillaan pitää olla todellinen mahdollisuus tuoda esiin ongelmia ja vaikuttaa niiden ratkaisemiseen. Ammattiliitot tuntevat työpaikkojen arjen ja rakenteet, joissa väärinkäytöksiä syntyy. Siksi niiden osallistumisen on oltava olennainen osa toimivaa huolellisuusprosessia eikä pelkkä muodollinen kuulemiskierros.
Vastuu tarkoittaa myös haittojen korjaamista
Vastuullisuutta ei mitata raporttien määrällä. Sitä mitataan sillä, tunnistetaanko työntekijöihin kohdistuvat haitat ja ryhdytäänkö niiden korjaamiseksi todellisiin toimiin.
Pelkkä ongelmallisen liikekumppanin vaihtaminen ei auta työntekijää, jonka oikeuksia on jo loukattu.
Pelkkä ongelmallisen liikekumppanin vaihtaminen ei auta työntekijää, jonka oikeuksia on jo loukattu. Yrityksellä pitää olla velvollisuus korjata aiheuttamansa haitta ja osallistua sellaisen haitan korjaamiseen, jonka aiheutumiseen se on myötävaikuttanut. Oikeudenloukkauksen kohteeksi joutuneella on puolestaan oltava tosiasiallinen mahdollisuus saada korvausta.
Yritysvastuulain mukaisten ilmoitus- ja valitusmenettelyjen sekä muun ilmoittajansuojelun on turvattava se, että työntekijä voi kertoa väärinkäytöksistä ilman pelkoa vastatoimista. Laki ei toimi, jos sen rikkomisesta seuraa vain huomautus, jonka yritys voi sivuuttaa.
Ilman valvontaa laki jää paperiksi
Valvontaviranomainen tarvitsee riittävät toimivaltuudet, osaamisen ja henkilöstöresurssit. Muuten lain velvoitteet voivat jäädä käytännössä toteutumatta.
Valvonnan on ulotuttava myös siihen, miten yritykset noudattavat huolellisuusvelvoitettaan alihankinta- ja toimintaketjuissaan. Juuri niissä työntekijöiden oikeuksiin kohdistuvat vakavimmat riskit usein syntyvät.
Yritysvastuulaki on tärkeä askel, mutta nykyinen esitys jää työntekijöiden oikeuksien näkökulmasta liian heikoksi.
Yritysvastuulaki on tärkeä askel, mutta nykyinen esitys jää työntekijöiden oikeuksien näkökulmasta liian heikoksi. Soveltamisalaa on laajennettava, työntekijöiden osallistumisen on oltava todellista ja haittojen korjaamisen tehokasta.
Kyse on lopulta siitä, millaisia työoloja hyväksymme ja millaista vastuuta yrityksiltä edellytämme.
Elena Gorschkow
Kirjoittaja on STTK:n yhteiskuntavaikuttamisen päällikkö.