Työn psykososiaalinen kuormitus on noussut yhdeksi työelämän keskeisistä haasteista. Mielenterveyden häiriöt ovat merkittävä työkyvyttömyyden ja sairauspoissaolojen aiheuttaja. Kiire, jatkuvat keskeytykset, epäselvät tavoitteet ja vaikutusmahdollisuuksien puute kuormittavat monia työntekijöitä päivittäin. Psykososiaaliset kuormitustekijät liittyvät työn sisältöön, työn organisointiin ja työyhteisön toimintaan.
Korkean työuupumusriskin piirissä on 12 prosenttia, ja paljon haitallista stressiä kokee lähes joka viides palkansaajista.
Työ- ja elinkeinoministeriön työolobarometrin (2025) mukaan 62 prosenttia palkansaajista kokee työnsä henkisesti raskaaksi. Korkean työuupumusriskin piirissä on 12 prosenttia, ja paljon haitallista stressiä kokee lähes joka viides palkansaajista. Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi? -tutkimuksen mukaan vakava työuupumus koskettaa noin joka kymmenettä työntekijää ja esihenkilöä. Kyse ei siis ole yksittäisten työntekijöiden ongelmasta, vaan rakenteellisesta työelämäongelmasta, joka edellyttää työpaikoilta suunnitelmallisia ennaltaehkäiseviä toimia.
Kuormituksen hallinta kuuluu työpaikoille
Työssä jaksamisesta keskustellaan edelleen liian usein yksilön vastuuna. Työntekijää voidaan kannustaa palautumaan tai kehittämään omia stressinhallintataitojaan, mutta nämä keinot eivät poista kuormituksen juurisyitä.
Terveyttä vaarantava psykososiaalinen kuormitus on työturvallisuuskysymys. Työnantajan vastuulla on tunnistaa työstä aiheutuvat vaarat, arvioida niiden terveysvaikutukset ja huolehtia siitä, että haitallista kuormitusta ehkäistään. Psykososiaalisiin riskeihin tulee suhtautua samalla vakavuudella kuin muihinkin työympäristön terveys- ja turvallisuusriskeihin.
Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi työn tavoitteiden ja vastuiden selkeyttämistä, kohtuullista työmäärää, riittäviä henkilöstöresursseja, hyvää johtamista sekä häirinnän ja epäasiallisen kohtelun ehkäisyä. Olennaista on puuttua kuormituksen syihin, ei ainoastaan sen seurauksiin.
Psykososiaaliset riskit ansaitsevat saman suojan kuin muutkin työturvallisuusriskit
Nykyinen työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajaa ehkäisemään terveydelle haitallista kuormitusta. Käytännöt vaihtelevat kuitenkin työpaikkojen välillä, eikä psykososiaalisten riskien tunnistaminen ja hallinta ole kaikkialla riittävän systemaattista.
Siksi työturvallisuussääntelyä tulee täsmentää niin, että työnantajien velvollisuudet psykososiaalisten kuormitustekijöiden tunnistamisessa, arvioinnissa ja ehkäisemisessä ovat nykyistä selkeämmät. Sillä voitaisiin varmistaa, että työpaikoilla tunnistetaan työn psykososiaaliset riskitekijät ajoissa, arvioidaan niiden vaikutukset ja ryhdytään tarvittaviin ennaltaehkäiseviin toimiin.
Nykyinen työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajaa ehkäisemään terveydelle haitallista kuormitusta.
Selkeämpi sääntely vahvistaisi ennaltaehkäisyä, tukisi esihenkilöiden toimintaa ja helpottaisi työpaikkojen käytännön työtä psykososiaalisten riskien hallinnassa. Samalla työnantajien, esihenkilöiden ja työntekijöiden vastuut tulisivat nykyistä selvemmiksi.
Ennaltaehkäisy vahvistaa työkykyä ja tuottavuutta
Työuupumusta, pitkittyneitä sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyttä ei voida vähentää ilman tehokasta ennaltaehkäisyä. Kun työn vaatimukset ja voimavarat ovat tasapainossa, työntekijöillä on paremmat edellytykset tehdä työnsä hyvin, oppia uutta ja jatkaa työelämässä pidempään. Samalla vahvistuvat työhyvinvointi, tuottavuus ja työurien kestävyys.
Päättäjien on vahvistettava työn psykososiaalisen kuormituksen ehkäisyä ja hallintaa. STTK tavoittelee työnantajien lakisääteisten velvollisuuksien täsmentämistä siten, että psykososiaaliset riskit tunnistetaan, arvioidaan ja hallitaan järjestelmällisesti kaikilla työpaikoilla. Sen kannalta on tärkeää, että työturvallisuuslain soveltamista täsmennetään säätämällä valtioneuvoston asetus työn psykososiaalisista kuormitustekijöistä.
Työntekijöitä on suojattava psykososiaalisilta riskeiltä yhtä tehokkaasti kuin muiltakin työturvallisuusriskeiltä.
Euroopan työsuojeluviikkoa vietetään 19.–25.10. Viikon teemana on psykososiaaliset riskit ja niiden tunnistaminen, arviointi ja ennaltaehkäisy.
Ida Nummelin
Kirjoittaja on STTK:n sosiaali- ja terveyspolitiikan asiantuntija.