Työnantaja on viime aikoina yrittänyt muuttaa työntekijöiden työssäkäyntialuetta useammillakin hyvinvointialueilla yhteistoimintaneuvottelujen osana. Poikkeuksellisen huolestuttavalla tavalla muutosta yritetään ajaa läpi Keski-Suomen hyvinvointialueen käynnistämissä yt-neuvotteluissa: työnantaja esittää, että koko henkilöstön työssäkäyntialue olisi jatkossa koko hyvinvointialue. Tämä tarkoittaisi jopa satojen kilometrien päivittäistä työmatkaa, jos työnantaja myöhemmin niin päättää.
– Tilanne on järjetön ja kertoo työnantajan asenteesta. Millä tahansa miesvaltaisella alalla työntekopaikka on määritetty pysyvästi, mutta hoitajien pitäisi omalla rahalla ja ajalla matkustaa jopa 400 kilometriä päivässä, jos työnantaja niin päättää, sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.
Tehy paheksuu myös tapaa, jolla työnantaja yrittää ajaa asiaa eteenpäin. Muutoksia on yritetty verhota ”hallinnollisiksi muutoksiksi” vaikka tosiasiassa muutos olisi iso. Tulevista, pysyvistäkään työpisteiden muutoksista ei näin tarvitsisi edes neuvotella henkilöstön kanssa, ja yksin työnantaja päättäisi niistä.
– Keski-Suomen hyvinvointialue ujuttaa henkilöstölleen muutosta, jolla se saisi tällaisen vallan tulevaisuudessa, vaikka tällä hetkellä mikään ei muuttuisi. Haiskahtaa hämäykseltä. Työsuhteessa kyseessä on kuitenkin sopimussuhde, ei sanelusuhde, Tehyn edunvalvontajohtaja Jarkko Pehkonen kuvaa tilannetta.
Muutokselle ei ole mitään perusteita
Tehy katsoo, että ehdotetulle muutokselle työssäkäyntialueeksi ei ole nykyhetkessä mitään perustetta tai tarvetta. Kun esimerkiksi erikoissairaanhoidon moni ammattilainen voi tehdä työtään vain keskussairaalassa, ei hänen työssäkäyntialueensa tule olla koko hyvinvointialue.
Myöskään syrjäisemmän kunnan alueella työskentelevää ammattilaista ei tule voida velvoittaa yhtäkkiä pysyvän työpisteen uudelleen määrittelyllä 150 kilometrin päähän töihin, ja käyttämään työmatkoihin omaa aikaansa ja rahaansa. Jos työntekijät komennetaan reissutyöhön ympäri hyvinvointialuetta, tulee se vaikuttamaan työnhyvinvointiin ja jaksamiseen.
– Ei voi olla niin, että samanaikaisesti kuin hyvinvointialueilla keskitetään toimintoja, pitäisi työntekijän olla valmis hyppäämään käskettäessä mihin tahansa. Työnantaja säästää, työntekijä maksaa, tämäkö on lopulta tavoitteena, edunvalvontajohtaja Pehkonen kysyy.
Syksyllä yt-neuvotteluprosesseja on jälleen käynnistetty useilla hyvinvointialueilla ensi vuoden budjetointityön yhteydessä. Tehy seuraa yt-neuvotteluprosesseja tarkasti ympäri Suomen.
Lisätietoja: Tehyn edunvalvontajohtaja Jarkko Pehkonen, puh. 040-531 5464, jarkko.pehkonen@tehy.fi