Hallituksen esitys palkka-avoimuusdirektiivin toimeenpanosta etenee tänään eduskunnan lähetekeskusteluun. Suomi on jo jäljessä EU:n asettamasta aikataulusta, sillä direktiivin kansallisen toimeenpanon määräaika ylittyi kesäkuun alussa.
STTK:n mielestä hallituksen ehdotus on puutteellinen, eikä se täytä edes hallitusohjelmassa linjatun minimitoimeenpanon vaatimuksia.
Palkka-avoimuusdirektiivin tarkoitus on edistää sukupuolten välistä palkkatasa-arvoa. Direktiivi velvoittaa työnantajia lisäämään palkkauksen läpinäkyvyyttä sekä tunnistamaan perusteettomia palkkaeroja ja puuttumaan niihin.
– Direktiivissä on tehokkaita työkaluja tasa-arvoisen palkkauksen edistämiseen, mutta niiden vaikuttavuutta on heikennetty jokaisessa valmistelun vaiheessa. Samaan aikaan sääntelyä on pyritty vesittämään viivyttelemällä, toteaa STTK:n juristi Sanna Rantala.
Esitys jää minimitason alle
Hallituksen esitys jää useassa kohdassa direktiivin vähimmäisvaatimuksista. Esitys ei sisällä esimerkiksi samanarvoisen työn määritelmää eikä vaatimusta sukupuolineutraaleista tehtävänimikkeistä.
Myös palkkasyrjinnän todistamiseen liittyvistä keinoista säädetään puutteellisesti. Työntekijän olisi jatkossakin vaikea osoittaa palkkauksen epäreiluutta tilanteissa, joissa työpaikalta ei löydy suoraa vertailukohtaa. Tämä on erityisen ongelmallista naisvaltaisilla aloilla, joiden aliarvottaminen on näin ollen hankalampi todistaa.
– Työntekijöille annetaan heikot eväät palkkasyrjinnän osoittamiseen. Samalla seuraamukset velvoitteiden rikkomisesta jäävät tehottomiksi. Seuraamusten pitäisi olla paitsi muodollisesti olemassa myös aidosti käytettävissä ja vaikuttavia, Rantala sanoo.
Suomella riittää kirittävää palkkaeroissa
Tilastokeskuksen mukaan sukupuolten välinen palkkaero oli Suomessa vuonna 2025 15,9 prosenttia, mikä ylittää Euroopan keskiarvon. Osa palkkaerosta on edelleen selittämätöntä, eli sitä ei voida perustella esimerkiksi koulutuksella, työkokemuksella tai työn vaativuudella.
Koska sukupuolten välinen palkkaero on Suomessa suuri ja rakenteellinen ongelma, palkka-avoimuusdirektiivin toimeenpanossa olisi pitänyt olla huomattavasti kunnianhimoisempi.
– Entinen tasa-arvon mallimaa on alittamassa taas uuden riman. On käsittämätöntä, että hallitus antaa naisten työn aliarvostuksen jatkua, vaikka ratkaisuja tarjoillaan hopealautasella, toteaa Rantala.
Lisätiedot: juristi Sanna Rantala p. 040 646 9864