Hallitus valmistautuu syksyn budjettiriiheen, jossa linjataan valtion ensi vuoden rahankäytöstä. Ennen budjettiriihtä valtiovarainministeriö kävi sisäiset budjettineuvottelunsa, joiden tulosta ministeri esitteli.
Ehdotus jatkaa hallituksen linjalla ja toimeenpanee aiemmin päätettyjä toimia. Valtionhallinnon jättisäästöjä viimeistellään, ja yhteisöveroa kevennetään ensi vuonna. Kevennys toteutetaan siitäkin huolimatta, että tutkimus ei tarjoa sille kunnollisia perusteluja ja säästöt vaarantavat viranomaistoimintaa ja palveluita.
Velkaantumista ei kannata taivastella, jos rajoittaa sen hillitsemisen keinoja
Budjettiehdotukseen liittyvässä tiedotustilaisuudessa valtiovarainministeri taivasteli julkisen talouden velkaantumista ja erityisesti velan kasvavia korkomenoja. Taivastelu tuntuu olevan laajemminkin hallituksen talouspolitiikan keskeinen sisältö, ja sitä käytetään perusteluna ”ankaran säästökuurin” tarpeelle myös jatkossa.
Hallituksen toiminta asettaa kuitenkin velkaantumisen taivastelun kyseenalaiseen valoon. Valtiovarainministeri muun muassa kehui tiedotustilaisuudessa, että kokonaisveroaste laskee hallituskauden aikana puoli prosenttiyksikköä. Se tarkoittaa noin puoltatoista miljardia euroa vähemmän rahaa suomalaisten palveluihin ja sosiaaliturvaan – tai niihin velan kasvaneisiin korkomenoihin. Onkin lähinnä irvokasta kauhistella velkaantumista puheissa, kun teot eivät vastaa sanoja. Hallituksen olisi viimein aika tunnustaa, ettei velkaantumista voida hillitä ilman riittäviä verotoimia.
Julkisten menojen indeksikorotuksille on syynsä
Kesän aikana on keskusteltu ensi vaalikauden sopeutustoimista, ja yhtenä mahdollisena sopeutusvälineenä on esitetty julkisten menojen indeksikorotuksista luopumista. Myös valtiovarainministeri sivusi teemaa esittelemällä, kuinka indeksikorotukset kasvattavat julkisia menoja.
Julkisia menoja korotetaan indeksien mukaan syystä. Käytännössä niiden tarkoitus on varmistaa, että menojen rahoitus pysyy hintatason muutosten perässä. Indeksikorotusten kautta palveluissa huomioidaan muutokset henkilöstön palkoissa ja palveluiden tuottamiseen tarvittujen hyödykkeiden hinnoissa. Sosiaaliturvassa indeksit turvaavat esimerkiksi sen, että ihmiset voivat ostaa samanlaisen ruokakassin kuin ennenkin.
Sosiaaliturvassa indeksit turvaavat esimerkiksi sen, että ihmiset voivat ostaa samanlaisen ruokakassin kuin ennenkin.
Käytännössä palveluiden rahoitus ja sosiaaliturvan taso siis laskevat, jos indeksikorotuksia ei tehtäisi. Valtiovarainministeriön mukaan rahoituksen indeksikorotus lisää esimerkiksi hyvinvointialueiden rahoitusta noin 700 miljoonalla eurolla vuonna 2027. On mahdoton ajatus, että jo nykyisten sopeutustoimien seurausten ja palvelutarpeen kasvun kanssa painiskeleville hyvinvointialueille sysättäisiin näin mittavia uusia sopeutustoimia. Sama koskee muitakin keskeisiä palveluita, kuten koulutusta.
Julkisen talouden sopeuttaminen jatkuu epäilemättä myös tulevalla vaalikaudella. Kuluvasta vaalikaudesta olisi kuitenkin syytä oppia ja tehdä sopeutus jatkossa oikeudenmukaisemmin ja paremmin. Julkisten menojen indeksikorotuksista luopuminen ei kuulu tällaiseen kokonaisuuteen.
