Eläketurvakeskuksen uusien pitkän aikavälin laskelmien mukaan suomalaisen työeläkejärjestelmän rahoitusasema näyttää vahvistuvan. Arvioiden perusteella työeläkevakuutusmaksussa voisi pitkällä aikavälillä olla jopa laskuvaraa. Työeläkemaksujen alentaminen ei kuitenkaan ole ajankohtaista, sillä maksukehityksestä on sovittu vuoteen 2030 asti osana eläkeuudistusta. Tavoitteena on tasainen ja tarkoituksenmukainen maksukehitys.
– Parantuneet laskelmat ovat myönteinen uutinen, mutta niitä ei pidä tulkita siten, että työeläkemaksuja pitäisi ryhtyä alentamaan. Työmarkkinaosapuolet ovat yhdessä sopineet maksukehityksestä, ja sovitussa linjassa on pysyttävä myös silloin, kun näkymät näyttävät lupaavammilta. Vaikutuksia on seurattava pidempi aika, sanoo SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta.
Yksi keskeisistä syistä parantuneisiin näkymiin on sijoitusuudistus, joka on nostanut pitkän aikavälin tuotto-odotuksia. Eläketurvakeskus on myös muuttanut osin laskentatapaansa aiemmasta. Myönteiset vaikutukset näkyvät jo uusissa laskelmissa, mutta niissä kyse on edelleen odotuksista eikä toteutuneista tuotoista. Korkeampiin tuotto-odotuksiin liittyy myös suurempi sijoitusriski, minkä vuoksi uudistuksen vaikutuksia voidaan arvioida luotettavasti vasta pidemmällä aikavälillä. Eläkeuudistuksessa sovittiin, että mahdolliset hyvät sijoitustuotot käytetään työeläkejärjestelmän rahoitusaseman vahvistamiseen. Tavoitteena on varmistaa järjestelmän kestävyys myös heikompina aikoina.
Tavoitteena on varmistaa järjestelmän kestävyys myös heikompina aikoina.
Vaikka sijoitustuotot ovat olleet viime vuosina vahvoja, osakemarkkinoiden korkeat arvostustasot ja kansainvälisen toimintaympäristön epävarmuudet voivat vaikuttaa tulevaan kehitykseen. Myös väestökehitys ja maahanmuuton määrä ovat työeläkejärjestelmän kannalta keskeisiä.
– Parempi rahoitusasema tarjoaa mahdollisuuden vahvistaa työeläkejärjestelmän varautumista tulevaisuuteen. Pitkän aikavälin laskelmat ovat aina tämänhetkiseen tietoon perustuvia arvioita, joten yhden laskelman perusteella ei voida tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Työeläkejärjestelmän tehtävä on turvata eläkkeet myös nuorille ja tuleville sukupolville, minkä vuoksi sen on kestettävä talouden ja väestökehityksen mukanaan tuomia epävarmuuksia, korostaa Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren.
Eläketurvakeskuksen laskelmat osoittavat myös, että tehdyt eläkeuudistukset ovat vahvistaneet työeläkejärjestelmän pitkän aikavälin näkymiä.
– Laskelmat vahvistavat käsitystä, että työeläkejärjestelmää on onnistuttu uudistamaan oikeaan suuntaan. Työeläkejärjestelmän rahoitusaseman vahvistuminen luo turvaa nuorille. Työmarkkinakeskusjärjestöjen yhteistyöhön perustuva valmistelutapa on ollut työeläkejärjestelmän kehittämisen keskeinen vahvuus ja mahdollistanut pitkäjänteiset uudistukset yli suhdanne- ja vaalikausien, sanoo STTK:n puheenjohtaja Else-Mai Kirvesniemi.
Yhteyshenkilöt
SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta puh. 020 774 0100
Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren puh. 040 568 2798
STTK:n puheenjohtaja Else-Mai Kirvesniemi puh. 050 346 08 47
