Pohjois- Pohjanmaan hyvinvointialue Pohde ilmoitti koko 18 000 suuruisen henkilöstönsä kattavista yhteistoimintaneuvotteluista huolimatta siitä, että Pohteella on säästetty ja käyty sen olemassaolon aikana jo kymmeniä YT-neuvotteluja.
– Kun runsaassa kolmessa vuodessa on käyty lähes 50 YT-neuvottelut, onnistuttu säästämään ja vielä vaan vaaditaan lisää säästöjä ja leikkauksia, niin kyllä silloin ongelma on rahoituksessa. Hyvinvointialueet eivät voi hoitaa tehtäviään ilman, että valtio laittaa niiden rahoituksen kuntoon. Tällä hetkellä ja näillä jatkuvilla säästövaatimuksilla toiminnan ennustettavuus on puhdas nolla, sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.
Tehy pitää ongelmallisena koko henkilöstön kattavaa yhteistoimintamenettelyä, joka saa jokaisen työntekijän varpailleen. Tämäkin osoittaa, että työnantajalla ei todellisuudessa ole enää järkeviä vaihtoehtoja säästöihin.
Suomella ei ole varaa jättää hoitamatta
Hyvinvointialueiden rahoitus on saatava kuntoon myös, koska hoitamatta jättäminen maksaa. Suurin osa kustannuksista syntyy työkyvyn menetyksestä. Jos hyvinvointialueita jatkuvasti kurjistetaan, uhkaa työkyvyn menetys sekä uupuvaa hoitohenkilökuntaa että hoitamatta jääviä tai pitkään jonossa odottavia potilaita.
– Suomi erottuu jo nyt kansainvälisissä vertailuissa kielteisellä tavalla hoitoon pääsyssä. Se, että ihminen ei saa hoitoa, maksaa yllättävän paljon. Suurin osa kustannuksista ei näy terveydenhuollon budjetissa vaan työelämässä ja sosiaaliturvassa, sanoo Tehyn pääekonomisti Anni Marttinen.
Varsinkin kuluvalla hallituskaudella keskusteluun on nostettu kapeasti vain, kuinka paljon sosiaali- ja terveydenhuolto maksaa ja miten siitä voi säästää. Vähemmälle huomiolle jää kysymys siitä, kuinka paljon maksaa se, että järjestelmä ei toimi riittävän hyvin.
Kokonaisturvallisuus otettava huomioon
Sote-palvelut ja niitä tuottavat alan ammattilaiset ovat olennainen osa Suomen kokonaisturvallisuutta ja huoltovarmuutta. Tämä pitää ottaa huomioon myös, kun tehdään päätöksiä rahoituksesta: julkiselle sektorille on ohjattava tarpeeksi rahaa myös siksi, että sillä on kokonaisturvallisuudelle ja huoltovarmuudelle valtava merkitys.
– Hyvinvointialueilta tulee viestiä, että säästöt vaikuttavat jo nyt siihen, että edes arjesta ei oikein enää selvitä. On pakko kysyä, että miten tätä menoa selviämme sitten mahdollisessa kriisissä?, Tehyn edunvalvontajohtaja Jarkko Pehkonen sanoo.
Lisätietoja:
Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen, haastattelupyynnöt erityisavustaja Mila Huovisen kautta, puh 040 054 0005, mila.huovinen@tehy.fi
Tehyn edunvalvontajohtaja Jarkko Pehkonen, jarkko.pehkonen@tehy.fi, puh +358405315464