Työelämään ja etenkin asiantuntija- ja esihenkilötyöhön vaikuttavat tällä hetkellä samanaikaisesti tekoälymurros, etä- ja hybridityön vakiintuminen työnteon tavoiksi, määräaikaisten ja epätyypillisten työsuhteiden lisääntyminen sekä työstä johtuvan psykososiaalisen kuormituksen kasvu. OECD on arvioinut, että pelkästään mielenterveyden häiriöihin liittyvät kustannukset ovat Suomessa yli 11 miljardia euroa vuosittain, mistä työmarkkinoihin liittyvien epäsuorien kustannusten osuus on lähes 4,7 miljardia.
Eduskuntavaalitavoitteissaan Ammattiliitto Pro tarjoaakin päättäjille rakennetason poliittisia ratkaisuja, jotta pitkät ja kestävät työurat ovat aidosti mahdollisia, eivätkä katkea esimerkiksi mielenterveyden haasteista johtuvaan oireiluun tai vanhentuneeseen osaamiseen.
— Suomalaiset ansaitsevat parempaa kuin jatkuvaa kriisipuhetta tai löysiä heittoja työajan pidentämisestä, linjaa Ammattiliitto Pron edustajiston puheenjohtaja Juha Kivistö.
— Tuottavuus kasvaa vain, kun työntekijät voivat hyvin. Nyt on aidosti työelämän laatua parantavien uudistusten aika. Työntekijöille joustavuutta ja itsensä kehittämisen mahdollisuuksia työuran varrelle toisi esimerkiksi lakiin kirjattu oikeus määräaikaiseen osa-aikatyöhön, Pron puheenjohtaja Niko Simola jatkaa.
Lyhennetyn työajan pilotti sadoille työpaikoille
Suomen tulee noudattaa Islannin esimerkkiä ja toteuttaa tulevalla hallituskaudella laaja satojen työpaikkojen työajan lyhentämisen kokeilu, mikä mahdollistaisi tutkimustiedon keräämisen lyhennetyn työajan hyödyistä tuottavuudelle ja työntekijöitten jaksamiselle työelämässä. Islannissa laajan työaikakokeilun tulokset rohkaisivat merkittäviin muutoksiin työelämässä ja johti siihen, että jo 86 % islantilaisista työntekijöistä voi valita nelipäiväisen työviikon.
— Suomessa on jumitettu menneen maailman ratkaisuihin tuottavuuden kasvattamiseksi. Arkipyhien poisto ei ole mikään ratkaisu. Päinvastoin työntekijöiden kuormitusta pitää vähentää, työtä jakaa tasa-arvoisemmin sekä tavoitella parempaa tuottavuutta lyhennetyllä, mutta tarkoituksenmukaisella ajankäytöllä töissä, kiteyttää puheenjohtaja Niko Simola.
Pro esittää, että seuraava hallitus:
- Päivittää työturvallisuuslain huomioimaan psykososiaaliset kuormitustekijät aiempaa paremmin.
- Edistää työelämän laatua ja vähentää työntekijöiden psykososiaalista kuormitusta priorisoimalla vakituisia työsuhteita.
- Tukee työntekijöiden erilaisia elämäntilanteita, työhyvinvointia ja työssä jaksamista kirjaamalla lakiin työntekijän subjektiivisen oikeuden määräaikaiseen osa-aikatyöhön.
- Selvittää kansallisella pilotilla työajan lyhentämistä 32 tuntiin viikossa.
- Turvaa työntekijöiden jaksamista toteuttamalla vuosilomalain kokonaisuudistuksen. Työsuhteen muodosta riippumatta työntekijälle tulisi kertyä vähintään 2,5 lomapäivää heti työ- tai virkasuhteen alusta lähtien, eikä lauantaiden tulisi kuluttaa lomapäiviä.
- Ottaa käyttöön oikeuden saada sairauspäivärahaa työuupumuksen perusteella.
- Kehittää työsuojeluviranomaisten toimintavaltuuksia ja antaa viranomaisille mahdollisuuden määrätä riittävän tasoisia sanktioita työsuojeluvelvoitteiden rikkomisesta, jotta valvonta on aidosti vaikuttavaa.
- Kehittää valtakunnallista osaamisen ennakointia yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa ja vahvistaa työnantajien kannusteita huolehtia säännöllisestä henkilöstön osaamisen kartoittamisesta ja koulutussuunnittelusta.
- Päivittää kansallisen jatkuvan oppimisen strategian ja luo työikäisille suunnatun tukimallin, joka mahdollistaa toimeentulon opintojen aikana, mikäli opinnot vaativat poissaoloa töistä.
Kaikki Pron tulevaisuudenkestävän työelämän ratkaisut luettavissa osoitteessa https://proliitto.fi/fi/ratkaisut2027
Lisätietoja: Ammattiliitto Pron
edustajiston puheenjohtaja Juha Kivistö p. 050 312 0463
puheenjohtaja Niko Simola p. 040 566 8517
yhteiskuntasuhdejohtaja Henrik Haapajärvi p. 050 339 2604