Suomen talouden kehitys on ollut viime vuosikymmeninä heikkoa. Tilanteeseen on vuosien saatossa keksitty monia selityksiä, mutta tulevaisuuden kannalta liian vähälle huomiolle on jäänyt Suomen viennin rakenne.
Suurin osa Suomen viennistä on tavaravientiä, jossa korostuvat jalostusketjun alkupään tuotteet. Tullin tilastoista voidaan nähdä, että vuonna 2025 tavaraviennistä reilu 40 prosenttia oli raaka-aineita ja vajaa kymmenen prosenttia energiatuotteita. Samalla tuore raportti osoittaa, että Suomen tavaraviennin kompleksisuus on ollut laskussa.
Herää kysymys, mitä viennin rakenteen monipuolistamiseksi ja toisaalta vientituotteiden jalostusarvon nostamiseksi voitaisiin tehdä? Vaikka vienti perustuu yksittäisten yritysten ponnisteluille, Suomen talouden monipuolistumista ja talouskasvun vauhdittumista on mahdollista edistää kansallisesti. Yksi keino on aktiivinen teollisuuspolitiikka. Onnistumisen pohjan tulee olla kunnossa, mikä tarkoittaa esimerkiksi suomalaisten osaamistason vahvistamista koulutuspolitiikan keinoin. Osaamistason nosto on makrotason toimi, joka vaikuttaa koko kansantalouteen. Sen lisäksi teollisuuspolitiikka voi sisältää toimialatason toimia, jotka edistävät tiettyjä toimintoja esimerkiksi sääntelyn tai rahoituksen kautta.
Aiemmin mainittu raportti viitoittaa tietä teollisuuspolitiikan kehittämiseksi ja avittaa mahdollisesti tulossa olevaa työtä valtion strategisten valintojen tekemiseksi. Raportissa on tarkasteltu Suomen talouden rakennetta ja päädytty toimialoihin, joiden kehittämisestä olisi todennäköisesti kansantaloudelle hyötyä.
Suomalaista omistajuutta on kehitettävä
Suomalaisen julkisen omistajuuden kehittäminen on alihyödynnetty keino teollisuuspolitiikassa. Suomella on suhteellisen paljon omistuksia niin pörssiyrityksissä kuin esimerkiksi Teollisuussijoituksen kautta ei-listatuissa yhtiöissä.
Suomi tarvitsee investointeja ja työpaikkoja. Valtion on omistamissaan yhtiöissä osaltaan varmistettava, että investoinnit myös kohdistuvat Suomeen. Valtion on katsottava omistuksiaan kokonaisuutena, jossa huomioidaan suoran, esimerkiksi osinkoina tai osakekurssin nousuna näkyvän tuoton lisäksi myös hyöty esimerkiksi suomalaisina työpaikkoina.
Julkisen keskustelun perusteella Suomessa pelätään omistajan äänen käyttämistä, jos sen käyttäjänä on valtio-omistaja. Historiallisesti valtiolla on kuitenkin ollut keskeinen rooli Suomen teollistamisessa – koska valintoja on uskallettu tehdä.
Tom-Henrik Sirviö
Kirjoittaja on STTK:n ekonomisti
Teksti perustuu Kalevi Sorsa -säätiön ja Uuden talousajattelun keskuksen 16.4.2026 järjestämään keskustelutilaisuuteen teollisuuspolitiikasta, johon Tom-Henrik Sirviö osallistui panelistina.
