EU:n monivuotinen rahoituskehys uudistuu – miten käy työelämän rahoille?

Kun maailma muuttuu, myös EU:n ja sen rakenteiden on muututtava – myös budjetin. On kuitenkin tärkeää pohtia uudistusten seurauksia ja niiden vaikutuksia etukäteen.

Euroopan unioni valmistautuu seuraavaan monivuotiseen rahoituskehykseen (MFF), jossa päätetään sen budjetista vuosiksi 2028–2034. Komission on tarkoitus tehdä asiasta esitys heinäkuussa 2025, ja neuvottelut huipentunevat Eurooppa-neuvoston kokouksessa vuoden 2026 lopulla tai 2027 alussa. 

Maailma on edellisten vastaavien neuvottelujen jälkeen muuttunut nopeasti. Ukrainan sota, geopoliittinen epävarmuus, vihreä siirtymä ja digitalisaatio vaativat EU:lta entistä ketterämpää ja vaikuttavampaa budjettia. Komissio onkin linjannut, että tulevan rahoituskehyksen tulee olla yksinkertaisempi, joustavampi ja tulosperusteisempi. Samalla sen on vastattava laajentuvan unionin tarpeisiin ja vahvistettava oikeusvaltioperiaatetta.  

Tulevasta rahoituskehyksestä ja sen uudistamisesta on liikkunut luonnoksia, joissa budjetin rakennetta uudistettaisiin elpymisvälineen (RRF) mallin mukaisesti. Rahoitus kanavoitaisiin kolmen rahaston kautta, joita ovat kansallinen suunnitelma, eurooppalainen kilpailukykyrahasto ja strateginen rahasto. Tavoitteena olisi selkeyttää rahoitusta ja vahvistaa komission ohjaavaa roolia.

Työllisyyttä ja osaamisen kehittämistä on tuettava myös jatkossa 

Kun maailma muuttuu, myös EU:n ja sen rakenteiden on muututtava, ja tämä koskee myös budjettia. On kuitenkin tärkeää pohtia uudistusten seurauksia ja niiden vaikutuksia etukäteen. Viimeisimmän komissiosta vuodetun version mukaan Euroopan Sosiaalirahasto+ lakkaisi nykymuodossaan olemasta. ESR+ on EU:n keskeisin rahoitusväline työllisyyden, koulutuksen, osaamisen kehittämisen ja sosiaalisen osallisuuden edistämiseksi. Sillä on suuri merkitys reilujen ja laadukkaiden työpaikkojen luomisessa Euroopassa, erityisesti sellaisille ryhmille, jotka ovat kauimpana työmarkkinoilta, kuten pitkäaikaistyöttömille, maahanmuuttajille, nuorille ja köyhyydessä eläville. 

ESR+ tukee myös ammattiliittojen hankkeita, jotka vahvistavat työntekijöiden oikeuksia, edistävät tasa-arvoa, vahvistavat sosiaalista vuoropuhelua ja parantavat työoloja. 

Korvaavasta välineestä tai siitä, miten työelämää ja sosiaalista osallisuutta uudessa suunnitelmassa rahoitettaisiin, ei ole tarkempaa tietoa. Joka tapauksessa uudistus voi olla hyvin ongelmallinen työelämän ja sen kehittämisen näkökulmasta. 

ESR+ rahoituksella suuri rooli valtakunnallisen osaamisen ja työelämän kehittämisessä myös Suomessa 

Suomessa rakennerahastojen kautta tuetaan esimerkiksi jatkuvaa oppimista. Jatkuvan oppimisen hankkeissa kehitetään muun muassa työelämälähtöisiä jatkuvan oppimisen toimintamalleja ja yhteistyötä koulutusasteiden ja koulutusmuotojen välillä. Sen rahoituskehys on tällä kaudella (2021-2027) ollut suomessa 38,8 miljoonaa.  

Rakennerahastosta rahoitetaan myös työelämän kehitystyötä. Työelämän kehittämisen kokonaisuus pitää sisällään esimerkiksi valtakunnallisen Parempi Työelämä -koordinaatiohankkeen, joka tekee tiivistä yhteistyötä Työ2030-ohjelman kanssa. Työelämän kehittämisen kokonaisuuden rahoituskehys on ollut 27,7 miljoonaa euroa. 

Palkansaajille ja työelämälle on erittäin tärkeää, että tämän tyyppisille kehittämishankkeille on rahoitusta myös jatkossa. Sen takia on varmistettava, että ESR+ rahoitusta on saatavilla myös tulevaisuudessa. 

Suomen linja uudistukseen on ollut tukea budjetin kohtuullista tasoa. Samalla se on valmis lisäpanostuksiin, mikäli ne kohdistuvat selkeästi turvallisuuteen, Ukrainan tukemiseen ja strategisen kilpailukyvyn vahvistamiseen – erityisesti tutkimukseen, digitalisaatioon, vihreään siirtymään ja liikenneinfraan.  

Suomi korostaa myös budjetin ehdollisuutta: oikeusvaltioperiaatteen ja korruption vastaisen työn tulee olla rahoituksen ehtona. Lisäksi laajentumisen myötä koheesiopolitiikan varojen jakokriteereissä tulisi painottaa ulkoraja-alueiden merkitystä – erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomen roolia – koko Euroopan turvallisuuden kannalta.  

Palkansaajien ja kansalaisten kannalta olisi tärkeää, että Suomen painotuksissa heijastuisi myös sisäisen turvallisuuden ja vakaan yhteiskuntakehityksen arvot. Nyt jos koskaan on panostettava työelämän ja osaamisen kehittämiseen, kun sekä ympäröivä maailma että työelämä muuttuvat ennätysvauhtia. Se tulee myös tulevaisuudessa vaatimaan joko kohdennettua välinettä tai vähintään korvamerkittyä osuutta työelämän ja sosiaalisen osallisuuden edistämiseksi.    

Maria Häggman
Kirjoittaja on STTK:n kansainvälisten asioiden päällikkö.