Onko EU edelleen suomalaisen palkansaajan ystävä?

Suomessa politiikka ei ole suosinut palkansaajia ja Euroopassakin painopisteet ovat siirtyneet muualle. Komission poliittiset suuntaviivat ja kilpailukykykompassi nojaavat kuitenkin edelleen vahvasti Euroopan sosiaaliseen markkinatalouteen, jossa reilu työelämä on keskeisessä roolissa.

Vietämme tänä vuonna Eurooppa-päivää yhä ennalta-arvaamattomassa maailmassa. Geopoliittinen tilanne on globaalisti jännittynein sitten toisen maailmansodan. Kiina ja USA ovat ajautuneet kauppasotaan, ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa jatkuu jo neljättä vuotta. Donald Trumpin ensimmäiset 100 päivää ovat tarjonneet monia yllättäviä käänteitä, ja hänen ennakoimaton politiikkansa on ravistanut maiden välisiä valtasuhteita ja haastanut EU:n yhtenäisyyttä. Eurooppa on uudessa tilanteessa pyrkinyt vahvistamaan omaa turvallisuuttaan ja kilpailukykyään suhteessa muihin globaaleihin toimijoihin ja nämä kaksi teemaa dominoivat nyt poliittista keskustelua sekä kansallisesti että EU:ssa. 

Suomen ja Euroopan näkökulmasta tulevaisuuden näkymiä on vaikea ennakoida, koska toimintaympäristön muutokset ovat merkittäviä ja yllätyksellisiä. Suomalaisina palkansaajina olemme tottuneet siihen, että ennakoimattomissa tilanteissa meitä suojaa joustava pohjoismainen työmarkkinamalli ja vahva sosiaaliturva. Olemme myös viime vuosina ja ennen kaikkea Brexitin jälkeen oppineet luottamaan siihen, että EU:ssa kehitetään Euroopan yhteisiä työmarkkinoita jatkuvasti työehtoja parantamalla ja luomalla kilpailulle reilua pelikenttää sisämarkkinoilla.  “Ketään ei jätetä yksin” oli mantra, jota edellinen komissio toisti loputtomiin.  

Nyt puhaltavat kuitenkin uudet tuulet. Sekä työmarkkinamallia että sosiaaliturvaa on Suomessa vahvasti heikennetty viimeisten vuosien aikana, eikä vähiten nykyisen hallituksen toimesta. Valitettavasti myös Eurooppa-tasolla näyttää siltä, että panostukset työelämään löytyvät lähinnä juhlapuheista, kun komission työohjelmassa ei työelämään liittyen löydy tämän vuoden osalta ensimmäistäkään lainsäädäntöhanketta.

Laatutyöpaikkojen tiekartta on palkansaajille tärkeä vaikuttamisen paikka

Tässäkin tilanteessa toivoa kuitenkin on. Komission poliittiset suuntaviivat tälle kaudelle ja alkuvuodesta julkaistu kilpailukykykompassi nojaavat edelleen vahvasti Euroopan sosiaaliseen markkinatalouteen, jossa reilu työelämä on keskeisessä roolissa. Komissio käy tälläkin hetkellä keskustelua ja kuulee työmarkkinaosapuolia uudesta esityksestä, laatutyöpaikkojen tiekartasta, jonka se esittelee loppuvuodesta. Aloitteen on tarkoitus varmistaa laadukkaat työpaikat, kunnolliset työehdot, korkeat työterveys- ja turvallisuusstandardit sekä työehtosopimusneuvottelut Euroopassa.  

Työelämän näkökulmasta tämä on komission keskeisimpiä aloitteita tällä kaudella ja meille palkansaajille tärkeimpiä vaikuttamisen paikkoja. Aloitteen luonnos nojaa kolmeen eri osa-alueeseen. Ensimmäinen alue koostuu hyvistä työolosuhteista, joita ovat riittävä palkka, terveys ja turvallisuus, työn- ja yksityiselämän tasapaino sekä oikeuksien valvonta.  

Toinen osio koskee digitalisaatiota ja siinä tarkastetaan tarvittavia toimia työpaikkojen digitaaliseen muutokseen ja digitaalisten työkalujen käyttöön, kuten esimerkiksi algoritminen hallintaan ja etätyöhön. Kolmas osio liittyy vuorostaan reiluun siirtymään ja käsittelee koulutus- ja kehitysmahdollisuuksia, työturvallisuutta ja työvoiman liikkuvuutta sekä uudelleenjärjestelyjen ennakointia ja hallintaa. 

Toimivat tukikehykset, kuten lastenhoito ja pitkäaikaishoito, toimiva sosiaalinen vuoropuhelu ja työehtosopimusneuvottelut sekä rahoituksen saatavuus määritellään myös tärkeiksi mahdollistajiksi.  

Tällä hetkellä tärkeintä
palkansaajanäkökulmasta on
vaikuttaa komissioon.

Kokonaisuus on kaikin puolin kannatettava, vaikka tässä vaiheessa tiekartta on lähinnä kuvaus työelämän nykytilasta ja haasteista unionissa. Komissio on myös selvästi viestinyt työmarkkinaosapuolille, että tiekartta tulee sisältämään myös lainsäädännöllisiä toimia. Tällä hetkellä tärkeintä palkansaajanäkökulmasta onkin vaikuttaa komissioon, jotta tiekarttaan saataisiin mahdollisimman hyviä aloitteita työelämää kehittämään.  

STTK ja Finunions on painottanut omassa vaikuttamistyössään ennen kaikkea oikeudenmukaista siirtymää ja työntekijöiden oikeutta uudelleen ja edelleen koulutukseen sekä tarvetta EU-tason sääntelylle psykososiaalisten riskien ennaltaehkäisemiseksi sekä digitalisaatioon ja tekoälyyn liittyvien riskien hallintaan työelämässä.  

Työelämän lainsäädännön ja EU:n sopimus- ja neuvottelujärjestelmän vahvistaminen ovat parasta turvaa palkansaajille maailman myllerryksessä ja hyödyksi myös meille suomalaisille. Tämä on entistäkin tärkeämpää, kun kansainvälisen politiikan mannerlaatat liikkuvat ja työntekijöiden kansallista turvaa heikennetään. Tavoitteemme ovat siis myös tässä maailman ajassa selvät ja niiden saavuttamiseksi tarvitsemme vahvaa Euroopan Unionia ja palkansaajayhteistyötä EU:ssa. 

Maria Häggman
Kirjoittaja on STTK:n kansainvälisten asioiden päällikkö.