Hallitus aikoo madaltaa irtisanomiskynnystä ja sallia enintään vuoden pituiset määräaikaisuudet ilman perustetta. Määräaikaisuuksia koskeva lakimuutos kasvattaisi väistämättä mahdollisuuksia työsopimusten perusteettomaan ketjuttamiseen ja lisäisi raskaus- ja perhevapaasyrjintää.
Palkansaajien työssään kokema epävarmuus on tutkimusten perusteella kasvussa kaikissa työntekijäryhmissä. Epävarmuudelle on myös aihetta, sillä esimerkiksi Tilastokeskuksen työolotutkimuksen perusteella lähes joka kolmas palkansaaja on ollut työttömänä tai lomautettuna viimeksi kuluneen viiden vuoden aikana. Samaan aikaan hallitus valmistelee useita lainsäädäntömuutoksia, jotka vaikuttavat työntekijöiden työsuhdeturvaan. Tarkoitus on muun muassa mahdollistaa enintään vuoden mittaiset määräaikaiset työsopimukset ilman perustetta ja madaltaa irtisanomiskynnystä.
– On selvää, että työsuhteen jatkumiseen liittyvät kysymykset vaikuttavat siihen, miten epävarmaksi työelämä koetaan. Työttömyys tai sen uhka ja epätyypilliset työntekomuodot kuten määräaikaisuus lisäävät epävarmuutta merkittävästi, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola sanoo.
Työelämän epävarmuus vaikuttaa eri tavoin eri työntekijöihin. Sukupuolivaikutusten näkökulmasta esimerkiksi määräaikaiset työsuhteet ovat tyypillisempiä naisilla kuin miehillä. Toisaalta taas mahdollinen kuormitus ja epävarmuus oman työn säilymisestä voivat näkyä voimakkaammin miesvaltaisilla aloilla, joissa työttömyys on kasvussa.
Työn pysyvyydestä ja työsuhteen jatkumisesta aiheutuvan epävarmuuden näkökulmasta hallituksen aikomus madaltaa irtisanomiskynnystä on huolestuttava. Jatkossa henkilöperusteista irtisanomista koskevassa säännöksessä muun muassa todettaisiin irtisanomisen perusteena työntekijän puutteellinen työsuoritus, jonka sisältö jättää paljon tulkinnanvaraa.
– Voi vain kuvitella, miten lakimuutos vaikuttaa työntekijöiden kasvavaan epävarmuuteen. Eikä ainoastaan työsuhteen jatkumisen näkökulmasta, vaan myös itse työssä, kun työntekijöiltä edellytetään jatkuvasti enemmän lakiin kirjatun irtisanomisen uhalla, Palola sanoo.
Myös määräaikaisuuksien salliminen vuodeksi ilman perustetta on ristiriidassa kasvavan työelämän epävarmuuden kanssa.
– Jos työnantaja voi jatkossa solmia työsuhteen määräaikaiseksi ilman perustetta, työntekijän on entistä vaikeampi päästä kiinni vakituiseen työhön ja sen tuomaan turvaan. Lakimuutos myös kasvattaisi väistämättä mahdollisuuksia työsopimusten perusteettomaan ketjuttamiseen ja lisäisi raskaus- ja perhevapaasyrjintää entisestään. Näin muutos heikentäisi erityisesti naisten työmarkkina-asemaa, Palola sanoo.
Työelämän epävarmuudella selvä yhteys perheenperustamissuunnitelmiin
Määräaikaisuuksiin ja irtisanomissuojaan tehtävillä muutoksilla on vaikutuksia myös työmarkkinoiden ulkopuolella. STTK:n teettämän nuorisokyselyn tulosten perusteella työn pysyvyyteen liittyvällä epävarmuudella voi olla yhteys esimerkiksi alhaiseen syntyvyyteen.
Tuloksista selviää, että heikko taloudellinen tilanne vaikuttaa perheenperustamissuunnitelmiin yli 40 prosentilla vastaajista. Taloudellisen tilanteen lisäksi perheen perustamiseen vaikuttavat työn aiheuttama stressi ja epävarma työsuhde. Kysely toteutettiin yhdessä Aula Researchin kanssa viime syksynä.
Lisätietoja STTK:ssa: puheenjohtaja Antti Palola p. 040 509 6030
STTK järjestää jo perinteeksi muodostuneen naistenpäivän keskustelutilaisuuden perjantaina 7.3. klo 14 alkaen.
Tom-Henrik Sirviö | 6.3.2025