STTK: Puoliväliriihestä tarvitaan oikeudenmukaisia kasvun vauhdittajia

STTK:n hallitus muistuttaa, että vahva ja välittävä hallitus lupasi satatuhatta uutta työpaikkaa, tasapainottaa velanoton ja vahvistaa osaamista. 
– Tähän mennessä työttömyys on kasvanut ja työelämän ja sosiaaliturvan heikennyksiä on viety eteenpäin nopeasti heikolla valmistelulla ja puutteellisin vaikutusarvioinnein. Suomen talous sakkaa, tavoite valtiontalouden tasapainottamisesta on karannut ja satojen miljoonien koulutusleikkaukset vievät osaamiselta pohjaa, puheenjohtaja Antti Palola tiivistää.  

Maan hallitus kokoontuu huhtikuussa puoliväliriiheen linjaamaan loppukautensa politiikkatoimia. STTK:n mielestä kuripolitiikan sijaan tarvitaan oikeudenmukaisia kasvun vauhdittajia. 
– Sellaisiksi eivät kelpaa elinkeinoelämän veroehdotukset, jotka heidän toiveiden tynnyristään on nostettu kehysriihen tavoitteiksi. Ehdotukset eivät ole tästä maailmasta, mutta viestivät, että ahneudella ei ole mitään rajaa, Palola moittii.   
 
STTK:n verolinjauksissa esimerkiksi talousasiantuntijoidenkin kannattama listaamattomien yritysten osinkoverotuksen uudistus vahvistaisi julkista taloutta noin 400 miljoonaa euroa. Sen sijaan perintöveron poisto, yhteisöveron alentaminen tai suurten ansiotulojen marginaaliverojen madaltaminen ei ole perusteltua eikä oikeudenmukaista ja niiden ”dynaamiset vaikutukset” ovat liioiteltuja. 
– Suurituloisille tai yrityksille kohdistuvat veronalennukset olisivat ylipäätään täysin väärä signaali, kun ensin on heikennetty merkittävästi palkansaajan asemaa ja leikattu heikompiosaisten turvasta, Palola painottaa.

Parlamentaarinen kasvuohjelma vauhdittamaan työllisyyttä ja tuottavuutta

Suomi tarvitsee parlamentaarisesti valmistellun kasvuohjelman työllisyysasteen nostamiseksi ja tuottavuuden parantamiseksi. Työhön tarvitaan myös palkansaajajärjestöjä.  
–  Puhtaan siirtymän ja laajemmin talouden rakennemuutoksen täysi kasvupotentiaali edellyttää Suomelta aktiivista teollisuuspolitiikkaa ja laajoja panostuksia osaamiseen. Kasvuohjelman toimiin voi sisältyä esimerkiksi yrityksille suunnattuja kustannustenjakosopimuksia puhtaaseen siirtymään tai edullisia lainoja. Iso osa TKI-rahoituksesta kohdistuu epäselviin ja lyhyisiin hankkeisiin. Osaajapula haastaa hallitusohjelman neljän prosentin TKI-tavoitetta ja heikentää asemaamme kilpailussa investoinneista, Palola listaa.   
 
STTK:n mielestä aikuiskoulutustuen tilalle tarvitaan uusi, opiskelun aikaista toimeentuloa turvaava tuki, jonka rahoitus perustuu työntekijöiltä ja työnantajilta kerättäviin työttömyysvakuutusmaksuihin.  
– Suomessa yritysten henkilöstökoulutusmenot ovat pienempiä kuin Ruotsissa, Tanskassa ja EU27-maissa. Esimerkiksi tekoälyn tuottavuushyötyjen maksimoiminen edellyttää, että työnantajat panostavat henkilöstönsä koulutukseen rahaa ja aikaa. Hallitus voi luoda tähän kannusteita, Antti Palola korostaa. 

Lisätietoja STTK:ssa: Antti Palola, p. 040 509 6030.